Sunday 3 March 2013

Kissat, kevätaurinko ja arvojärjestys

Kissat silminnähden nauttivat auringosta. Ne asettuvat aurinkoon (paitsi Ransu, jolle tulee liian kuuma). Musti oli hepuloinut valoläikässä Kong Kickeroon kanssa ja lojui sitten nautinnollisen raukeana lelun vieressä. Menin rapsuttamaan Mustia, jolloin se kääntyi selälleen ja lähellä ollut Ransu pääsi vetämään Kickeroon itselleen.
Musti on kuitenkin pomo eikä voinut tätä sulattaa, vaan veti lelun takaisin. Pikkuveljenä Ransu ei voi mitään isoveljen auktoriteetille. Ärsyttävää!


Musti ravistelee lelua Ransun nenän edessä.

Ransun mitta alkaa täyttyä.

Tänne se!!

Mutta pikkuveljen osa on kova. Lelu pysyi Mustilla. Ransu saa leikkiä sillä silloin, kun Mustilla on muuta puuhaa.

Cats in spring sun.

30 comments :

  1. Ransu näyttää ihan leijonalta tuossa alakuvassa :)

    ReplyDelete
  2. Sellaista se veljesten elämä on! Isoveli tekee mitä haluaa ja pikkuveli härnää. :) Hauskat pojat!

    ReplyDelete
  3. Kotileijona ja isoveli kiittävät kommenteista!

    ReplyDelete
  4. Pitäisiköhän teidän hankkia toinenkin Kickeroo..? :D

    ReplyDelete
  5. Maiju; Kiitos sympatiasta! Sellaista on pienempien elämä ;-)

    Elina; Yhden ystäväni sanoin, jolla on kaksi koiraa: ne saavat enemmän liikuntaa kun tappelevat yhdestä lelusta!

    ReplyDelete
  6. Niin se on perheessä kuin perheessä, että isommat opettavat pienempiään. Onnellinen Ransu-leijona varmasti on veljestään.

    ReplyDelete
  7. Ihana ilme Ransulla alimmaisessa kuvassa :D Voi toista. No, siinä oppii nöyräksi, kun pitää tanssia isoveljen pillin mukaan.

    ReplyDelete
  8. Voi Ransua, veljen pomottelu ottaa selvästi päästä pikku jellonaa :)

    ReplyDelete
  9. Täytyyhän sitä porukassa pomo olla :) Meillä Gebsu odottaa, että isot pojat syö ja syö aina vasta sen jälkeen. Näin on aina ollut. Jos tarjolla on mau-mau broitsua, Nipsu vie oman ruokansa olkkariin ;) Silti Gebsu odottaa....
    Meilläkin on tänään makailtu auringossa :)

    ReplyDelete
  10. Ahhhhh elämä on joskus niin kovaa! Jaxuhali, Ransu!

    ReplyDelete
  11. Hierarkia pitää olla. Taitaa olla kissoilla kuten ihmisilläkin, lelu alkaa kiinnostaa kun näkee toisen leikkivän sillä. Aurinkoisia päiviä teille kaikille!

    ReplyDelete
  12. Ransu ja Musti on kuin pienet lapset, se lelu on paras joka on toisen käpälissä :D
    Ransun ilmeet on kyllä taas niin tilannetta kuvaavat kuin vaan olla ja voi.

    ReplyDelete
  13. Kyllä se on kiva kun aurinko porottaa! Teillä "veljekset", meillä "siskokset" samoissa touhuissa! :)

    ReplyDelete
  14. between; Ransulle tulisi varmaan kriisi jos isoveli katoaisi kuvioista!

    Tiina; Siinä tulee elämän realiteetit opittua kuin vahingossa ;-)

    Minn; Vähän ottaa päähän, sitten joskus pääsee taas kostamaan ;-)

    Pirkko; Totta kai pitää olla arvojärjestys, se kuuluu asiaan. Enkä puutu siihen, sillä se on näille luontaista käyttäytymistä. Voi kilttiä Gebsua!

    Zepa; Kiitos jaxuhalista :-D

    Cheri; Juu, tai tuo on lempilelu muutenkin. Siksi sitäkin ärsyttävämpää kun toinen vie sen!

    Katja; Juu voin kuvitella että lasten kanssa saattaa olla samanlaisia tilanteita :-D

    Tillariina; Pääasia että riehu-, leikki- ja tappelukaveri löytyy!

    ReplyDelete
  15. Ei ole helppoa kun isoveli pomottaa. Ransulla taisi kuitenkin valloittaa paremman aurinkoläikän itselleen?

    ReplyDelete
  16. Tässä yhtenä päivänä Ransu hakeutui jo varjoon! Se ei ole sellainen auringonpalvoja kuin Musti tai kissat yleensä.

    ReplyDelete
  17. Katseen perusteella voisi kuvitella että Ransu saisi lelun :), ihanat kuvat.

    ReplyDelete
  18. Hih,hih. Mitä sä nyt tommosta - nuori poika ♥ Myrskyn kans mä voisin olla leijona, ja sun kanssas puuma.

    ReplyDelete
  19. Ransu- leijonankin täytyy valitettavasti nöyrtyä Mustin edessä! Koita Ransu kestää! ;)

    ReplyDelete
  20. Annele; Ilme on harmistunut, mutta se ei auta vanhemman edessä.

    Helmi; PUUMA! Ooh! No hyvä. Sovitaan näin. RANSU

    Heidi; Ransu saa kompensoinniksi enemmän huomiota kuin Musti (sillä se tulee kerjäämään sitä paljon enemmän). Musti on suorastaan mustasukkainen välillä. Niin menee ehkä puntit tasan. Mutta Musti saa aina ensin ruokaa ja huomiota minultakin, tietysti. Joku roti!

    ReplyDelete
  21. Voi toista, Ransu-parka!

    ReplyDelete
  22. Ehkä se ei saa traumoja tästä kumminkaan ;-) On varmaan hyvin luonnollista tuo nokkimisjärjestys. Musti rökittää Ransua jossain määrin päivittäin, jotta toinen tietää asemansa. Näin sen kuuluu ollakin.

    ReplyDelete
  23. On tuo Ransu vaan niin komee <3

    ReplyDelete
  24. Kuri se talon kissojenkin kesken pitää olla :)

    ReplyDelete
  25. Katja; Ransulla alkaa olla aika muhkea talvikarva :-)

    Sointu; Niin pitää!

    ReplyDelete
  26. "Pysy(t) aina pikkuveljenää..."
    Voi herra Franzia. Komeasta nimestä huolimatta sattunut joutumaan pikkuveikan asemaan ja kaikkea sitä joutuukin sietämään. Viimeisessä kuvassa taitaa kyllä jo tassu viuhua, mutta turhautuminen pikkuveljelle sallittakoon.

    ReplyDelete
  27. :-) Komea nimi ja ulkomuoto eivät aina auta! Musti määrää ja Ransu joskus tottelee, joskus ei, mutta kampoihin se ei uskalla kovasti pistää. Tassu viuhuu, mutta Ransu nojautuu siinä enemmänkin taaksepäin.

    ReplyDelete
  28. Hauska postaus, on kyllä kovaa olla pikkuveli, kun täytyy alistua moiseen pomotteluun. Ransun ilme on paljon puhuva. Monta kivaa postausta on jäänyt tässä väliin, kun minusta on tullut samalla hidas ja kiireinen eläkeläinen.

    ReplyDelete
  29. Eihän sitä jokaista postausta tarvitse lukea! Vaikka on minullakin tapana silmäillä väliin jääneet ja kommentoidakin, jos tulee asiaa mieleen.
    On hassua seurata, miten Ransu selvästi kunnioittaa Mustia.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!