Saturday 21 June 2014

Uusia kurjenmiekkoja ja Rohanin värimaailmaa

Puutarhassani on kukkinut jo muutaman päivän ajan tämä tarhakurjenmiekka 'Kent Pride'. Se on availlut uusia nuppuja, ja kiitos viileiden säiden, ne pysyvät hyvinä pitkään. Tämä kasvaa paahdepenkissä, taustalla kukkii viileän hailakka sinileimu.

The bearded iris show has two brand new participants. Above is 'Kent Pride' that has bloomed in previous years, below are 'Costant Wattez' and 'Cranapple' that are flowering for the first time.

Eilen illalla kuvasin tämän pullistuneen nupun samassa penkissä.

Se on parhaillaan avautumassa! Taustalla sinileimu ja myös ensimmäisiä kukkiaan avaava kaunomesiangervo eli kerrottu sikoangervo.

Tämä aprikoosinsävyinen ja oranssipartainen ihanuus on tarhakurjenmiekka 'Constant Wattez', jonka ostin Turun puutarhamessuilta muistaakseni Viherlassilan osastolta vähintään kaksi ellei kolme vuotta sitten ruukkutaimena. Kylläpä sillä onkin kestänyt päästä kukkaan! Viime kesänä tosin yksikään tarhakurjenmiekka ei puutarhassani kukkinut, puolen vuoden megatalvi taisi olla niille liikaa, enkä ihmettele. Onneksi pysyivät hengissä kuitenkin.

Sitten siirrytään otsikon lupauksen mukaisesti Rohaniin. Sielläkin on parrakas uusi kurjenmiekka kukassa, mutta tätä ei tarvinnut odottaa kauaa – istutin tämän vasta viime syksynä.

Tämä on helluntaikurjenmiekka 'Cranapple', luonnossa vielä upeampi kuin kuvissa.
Helluntai- ja tarhakurjenmiekalla ei kai ole muuta eroa kuin kasvin korkeus ja kukinta aika, vaikka tällä kertaa ne kukkivatkin puutarhassani samaan aikaan. Helluntaikurjenmiekan koko osuu pikku- ja tarhakurjenmiekan väliin, niin myös kukinta. Englanniksi nämä kaikki kulkevat kätevästi yhteisnimellä Bearded Iris, jotka on jaettu ryhmiin kasvin koon mukaan (dwarf, intermediate, tall – ja osa niistä vielä alaryhmiin). Helluntaikurjenmiekka on tuo intermediate, josta joku kasvisnobi on muistaakseni todennut, että se ei ole oikein mistään kotoisin, kun on vailla sekä korkean miekan komeutta että matalan aikaisuutta.
Rohkenen olla toista mieltä. Täällä saariston tuiverruksessa on vain hyvä, että kasvissa on matalampi tukeva varsi – ja kun sen korkeus osuu vielä niin hyvin yhteen naapurikasvien kanssa ja värikin on täydellinen, ei enempää voi vaatia.

Uudelle lukijalle kerrottakoon, että Rohanin värimaailma on tumma-valkoinen, vaikka ihan niin jyrkän mustavalkoinen ei voi koskaan olla. On siellä muutakin, punaisen eri sävyjä oranssista purppuraan. Siirsin sinne myös aikanaan muotopuutarhaan istutettuja 'Black Barlow' -lehtoakileijoja.

'Cranapplen' takana kasvaa metsätyräkki 'Chameleon', luonnossa hieno mutta kuvassa haastava yhdistelmä, kun kukka ei tahdo erottua tummasta taustasta.

Rohan on lisäksi vielä kovin pieni, aloin tehdä tätä ensimmäistä kukkapenkkiä oikeaan reunaan vasta viime syksynä vähän aiemmin istutetun tummalehtisen 'Rohan Weeping' -pyökin ympärille. Se on tuo hyvin tumma pieni lehtimassa kurjenmiekoista vasemmalle.

Tässä tämän aamun kuvassa voi ehkä juuri ja juuri havaita, miten täydellisesti kurjenmiekat komppaavat reunuskasviksi ostamaani 'Concorde'-happomarjaa kuvan oikeassa alakulmassa. Otin siitä viime syksynä pistokkaita, mutta ne eivät onnistuneet. Täytyy yrittää uudestaan.

Yksi tämän kesän erityisiä ilonaiheita on tämä ohdake Cirsium rivulare 'Atropurpureum'. Olen vuosia etsinyt tätä kotimaisista taimistoista ja tämän siemeniä niin koti- kuin ulkomaisiltakin siemenmyyjiltä, tuloksetta. Syy siihen selvisi: tätä ei voi lisätä siemenestä, sillä kasvi ei tee itävää siementä.
Viime syksynä tärppäsi, kun ystävä kutsui mukaan tekemään yhteistilausta kukkasipuleista P. C. Nijssenille Hollantiin. Heillä myydään myös perennan juurakoita, valikoimissa tämä ihanuus. Ja nyt se kukkii!

Kasvista ei valitettavasti saa järkevää kuvaa kokonaisena, sillä alhaalla on ohdakkeen kiva lehtiruusuke ja sitten nämä kukat huitelevat puolentoista metrin korkeudessa. Ken on seurannut Chelsea Flower Show'n istutuksia tunnistaa tämän varmasti. Tämä taisi nousta saman tien maineeseen vuoden 2000 voittajapuutarhasta, eikä loppua voittokululle näy.
Ou jee, kyllä osaa ihminen olla iloinen yhdestä ohdakkeesta!
Iloista juhannuksen jatkoa kaikille muillekin!

Happomarja – Berberis
Helluntaikurjenmiekka – Iris Intermedia-Ryhmä
Kaunomesiangervo – Filipendula vulgaris 'Plena'
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Metsätyräkki – Euphorbia dulcis
Pyökki – Fagus
Sinileimu – Phlox divaricata
Tarhakurjenmiekka – Iris Germanica-Ryhmä

31 comments :

  1. Upeita kurjenmiekkoja ja sikoangervoa ja kaikkea muuta ;) Täällä on kaiki niin kaatosateiden runtelemaa :(

    ReplyDelete
  2. Luulen ymmärtäväni ison ilosi yhdestä ohdakkeesta, jota olet vuosikausia metsästänyt. Ja nuo kurjenmiekat! Kyllä ovat hienoja. Ensimmäisessä kuvassa ruosteenvärinen Kent Pride ja hailakansininen leimu luovat yhdessä erityisen hienostuneen väriyhdistelmän, minun makuuni.

    ReplyDelete
  3. Ihanat kurjenmiekat. Upeita värejä! Missä juhannuskisut? Mukavaa juhannusta, Saila!

    ReplyDelete
  4. Tylsä Mörökölli; Vai oikein kaatosateita, höh!

    Mamma N; Kiitos. Voi tätä ohdakeonnea!

    Paula; Minäkin pidän erityisesti tuosta yhdistelmästä, vaikka se ei ollut mitenkään suunniteltu. Viileä hailakka sininen ja lämmin oranssinruskea toimivat yllättävän hyvin yhdessä.

    Satu Kukkaiselämää; Juhannuskisut, tai ainakin Ransu, esiintyi edellisessä kirjoituksessa, niin ei nyt sentään joka kerta... joka toinen vain ;-) Kiitos!

    ReplyDelete
  5. Ihania kurjenmiekkoja, miun aprikoosi hävisi muutama vuosi sitten, mutta keltavalkoiset kukkii ja valkoisessa on nuppu:)

    ReplyDelete
  6. Oi mitä ihanuuksia, jännityksellä odotan milloin saat kuvan Ambassadorista:))

    ReplyDelete
  7. Huikean upeita kurjenmiekkoja!

    Tuollaisesta ohdakkeesta minäkin iloitsisin - nimim. sieltä sun täältä maatiaisohdakkeita kitkemään joutuva ;)

    ReplyDelete
  8. Kosotäti; Onneksi on joitakin kurjenmiekkoja kuitenkin jäljellä!

    Anski; 'Ambassador' oli blogissa Talikko ja taikasauva, sekin on huikean hieno.

    Marietta; Heh, pelto-ohdake rehottaa täälläkin joka paikassa, ja se kun leviää lentävillä siemenillä, niin sitä on todellakin joka paikassa. Voi lohduttautua sillä, että ohdake kuulemma kasvaa vain hyvässä maassa, heh.

    ReplyDelete
  9. Tummat kasvit ovat luonnossa jotenkin huikean hienon näköisiä. Hienoja kasveja. Ja mukavaa kesäpäivänseisausta!

    ReplyDelete
  10. Upeita kurjenmiekkoja. Tuollaisia ei tarvitse olla kuin yksi, niin siitä jo innostuu. Toivottavasti viihtyvät ja lisääntyvät.

    ReplyDelete
  11. Vaalean vihreää; Niin ovat, ja niistä on vaikea saada hyvää kuvaa. Kiitos samoin!

    Between; Toivotaan näin. Tuo 'Kent Pride' on ollut minulla kuutisen vuotta, kerran olen jakanut sen kahdeksi pienemmäksi palaksi. Kovin nopeaa niiden runsastuminen ei ole.

    ReplyDelete
  12. Miehillä on ...no, muu kateus, mulle iski pahalainen iiriskateus kuviasi katsellessa. Aivan ihania kaikki!

    Rohan on hieno. Siitä tulee hieno. Mustaa ja valkoista - ajatella, että luonnostakin saa sellaisen väriyhdistelmän.

    ReplyDelete
  13. No voihan iiriskateus! Voi kun joku vielä keksisi syksyllä kukkivan iiriksen, vai onko sellaista? Ei tule minulle mieleen. Kovin nopeasti näistä ei jakopaloja saa, ja tietenkin sitten kun saa niin yritän myös kansoittaa tuota Rohania niillä... mutta joskus kun pystyn, niin jaan sinullekin.
    Mustavalkoista löytyy kyllä luonnosta, katso vaikka Mustia ♥
    Rohanista nyt ei ihan mustavalkoista tule, sillä se olisi liian - no, mustavalkoista. Elämä kun ei ole niin jäykkää, eikä puutarhankaan kuulu minusta olla. Mukana on monenlaisia muita voimakkaita värejä ja tietenkin sitä vihreää. Mutta ei violettia, se ei jotenkin minusta oikein käy tummalehtisten kanssa. Tai no, sekin riippuu, tietenkin.

    ReplyDelete
  14. Voi mitä kurjenmiekkoja eikä tuo ohdakekaan ole hullumpi :)

    ReplyDelete
  15. Upeita tummia kaunottaria!! <3 Mukavaa Juhannuspäivän ehtoota!

    ReplyDelete
  16. Eija; Olet lähes ainoa, joka ymmärtää ohdakkeen päälle :-D

    Tiina; Kiitos samoin!

    ReplyDelete
  17. Ihanaa värimaailmaa, mää niin tykkään. Ja tuo helluntaikurjenmiekka, wow! Ohdake on kiva, kelpais mullekin tuollainen :)

    ReplyDelete
  18. Joo, tää on lähellä sun goottipuutarhan maailmaa! Ohdake on superihana löytö.

    ReplyDelete
  19. Kurjenmiekat ovat ylhäisen oloisia ja upeita kasveja. Tykkään ohdakkeista, mutta meillä kasvaa vain näitä kotimaisia luonnonvaraisia. Eilen juuri siistin tallin seinustaa, riivin kaikki roskakasvit, mutta ohdakkeet jätin kukoistamaan.

    ReplyDelete
  20. Luonnonohdakkeissa on vain se vika, että niiden siemenet pääsevät joka paikkaan, kun ovat sellaista lentävää mallia. Kurjenmiekat ovat hienoja, mutta kaipaavat pienikukintoisia naapureita keventämään tunnelmaa, muuten vaikutelma on aika massiivinen sojotus.

    ReplyDelete
  21. Ihanan sävyiset kurjenmiekat! Ihastun kurjenmiekkoihin vuosi vuodelta enemmän, noita ruskeasävyisiäkin täytyy alkaa katselemaan taimikaupoista.

    ReplyDelete
  22. Upean värinen tuo helluntaikurjenmiekka!

    ReplyDelete
  23. Toivottavasti ohdake menestyy jatkossakin hyvin! :)

    ReplyDelete
  24. Tykästyin todella sinun Rohanin värimaailmaan. Siellä kasvaa upeita kasveja. Kurjenmiekat ovat uljaita suoraselkäisiä vartijoita. Chelseasta en ole bongannut tuota ohdaketta, mutta hienon värinen se on. Muutenkin ohdakkeet ovat mielestäni aliarvostettuja. Niitä ei juurikaan ole täällä missään myynnissä. Concorde-happomarja ja tumma metsätyräkki ovat ehdottomasti metsästyksen arvoisia.

    ReplyDelete
  25. Mahtavan värisiä kurjenmiekkoja!

    ReplyDelete
  26. Saraheinä; Ruskeat ovat jänniä ja huomaan, että ne sopivat yllättävän monen värisiin muihin kukkiin.

    Pioni; Eikö ole! Siinä on niin monia sävyjä riippuen valosta, lähes mustasta liekehtivän punaiseen.

    Mama; Toivotaan näin!

    Irene; Aika moni tällainen luonnonkasvin lähisukulainen vielä odottaa läpilyöntiä kotimaisten taimistojen valikoimissa, ehkä ne ovat vähän erikoisia (liian luonnollisia?) perinteiseen suomalaiseen puutarhamakuun. Metsätyräkki 'Chameleon' on Sofianlehdon puutarhalta, tosin en tiedä, onko heillä sitä jatkuvasti valikoimissa. Minulta saat siementaimen, jos viimeinkin pääsisin tutustumaan Vironperään vaikka tänä kesänä!
    'Concorde'-happomarjan löysin puutarhaliike Reimanilta Kirkkonummelta viime kesänä.

    Maarit; Eikö olekin, ihania :-)

    ReplyDelete
  27. Kannattaakin olla iloinen ohdakkeesta, se on ihana erikoisuus!

    Karpalo-omenakurjenmiekka on suorastaan mehukkaan näköinen, mitkä sävyt! Mustakin tuli ihan varkain kurjenmiekkafani sen vinkkaamasi koepalstamyynnin ansiosta : ))

    ReplyDelete
  28. Arvaa kauanko olen tuota ohdaketta metsästänyt, ja kuinka monelta taimistolta kysellyt, ja kaikki siemenkaupat käynyt läpi. No, en tiedä vastausta itsekään.
    Hienoa että tartutin kurjenmiekkarakkauden :-) Ne ovat kapeina niin mainioita kasveja muiden väleihin (vaikka toisaalta viihtyvät parhaiten jos aurinko paistaa juurille). Kivoja noustessaan kasvillisuuden seasta!

    ReplyDelete
  29. Ola laa, mitä värejä... Uskomattoman kauniita uusia lajikkeita!

    Mukavaa viikonloppua Saaripalstalle! :)

    ReplyDelete
  30. Kurjenmiekoissa on mistä valita! Kiitos, näin jälkikäteen, ja mukavaa viikon jatkoa :-)

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!