Friday 26 June 2015

Kaunista tontin reunamilla

Ojiin rajoittuva tontti vaatii hieman reunojen niittoa ja kitkentää. Paikassa, josta talon vierustan salaoja johtaa tienvarren isoon ojaan, on rakentamani kivipenger. Kivien vierellä on vaikea saada nurmea leikattua siististi, joten olen istuttanut reunalle pari vuorikonnantatarta, niiden pitäisi levitä ja ne viihtyvät kuivalla ja paahteisella paikalla. Ajatuksena on sitten leikata nurmi summittaisesti niiden muodostamaan pöheikköön asti, en ajatellut sen kummemmin erottaa tattaria nurmikosta. Musti esittelee.

Tämän vuorikonnantattaren lajikenimi on 'Darjeeling Red', vaikka täytyy myöntää, että en näe, miten se eroaa perusmuodosta. Kasvi on kuitenkin todella kiva, se kukkii pitkään ja se on tarpeeksi luonnonkasvin oloinen tuohon ojan partaalle.

Tontin toisella reunalla, kivimuurin vieressä, kukkii ihana tarhapimpinellaruusu 'Tove Jansson'. Se ei vielä yllä kivimuurin korkeudelle, mutta toisaalta kukat sointuvat kivitaustaan mukavasti.

Siirrytään sitten Rohaniin, josta onkin paljon kuvia. Ruusun kanssa samaa sävyä löytyy ohdakkeesta Cirsium rivulare 'Atropurpureum'. Musti esittelee.

Viime syksynä muotopuutarhasta siirretty metsälauha huojuu kauniisti tuulessa.

Lauhan vieressä kasvaa lipstikka, ja sen etupuolella kukkii sorjalaukka 'Mount Everest'. Laukat ovat vähän vänkyröitä vietettyään kevään suojaverkon alla.

Lipstikan toisella puolella tulevat kukkaan valkokukkaiset 'Alba' -isotähtihyasintit. Lipstikka on niin iso kasvi, että se sopii loistavasti kukkapenkin taustakasviksi, kunhan muistaa sen pensasmaisen koon! Taustalla kurottelee pioneja, jotka istutin syksyllä mielestäni riittävän kauas lipsikasta, ja huomaan, että ne täytyy siirtää syksyllä vielä kauemmas. Toinen seikka on sadonkorjuu, lipstikan luokse täytyy päästä keräämään lehtiä, liian kaukana tai hankalasti saavutettavissa se ei saa olla.

Toisen laukan piti olla purppurainen, paketissa oli sellainen kuva... Allium jesdianumina myytävä, mutta ilmeisesti partalaukan perimää omaava 'Early Emperor' onkin melkoisen violetti. Harkitsen niiden siirtoa muotopuutarhaan.

Tähtihyasinttien juurella kukkii keväällä kukkakaupasta ostettu tummakukkainen orvokki.

Samaa orvokkia kasvaa myös koristemansikka 'Lipstickin' seurana.

Tummempi orvokki on viime vuonna löytämäni siementaimi jostakin aiemmasta kasvatuksesta. Edustalla kasvaa espanjansinililja 'White City'.

'Green Apples' -lehtoakileija avasi ensimmäisen kukkansa, ja hyvä että kuvasin saman tien, sillä seuraavana yönä oli peura napsinut nämä korkeimmat varret. Nurmikäytävän toisella puolella oli kelvannut kaikki korkea; latvat oli syöty niin virginiantädykkeestä, palavastarakkaudesta, kellopeipeistä, rohtovirmajuuresta, maa-artisokasta kuin suopayrtistäkin. Kaikki kelpaa, mikä on sopivalla korkeudella – valitettavasti kukkavarret yleensä ovat.

Yritin kuvata koiranputki 'Ravenswingin' kukintoja Pirkolle, mutta nämä alkavat olla ohi. Koiranputkien siementaimet saivat kasvaa muotopuutarhassa, mistä ei nouse niin paljon rikkaruohoja kuin vastikään perustetusta Rohan-penkistä. Siirsin taimet tähän keväällä ja ne varmaankin kärsivät hieman siirrosta kasvaessaan vinoon ja kukkiessaan niin vähän ja lyhyesti. Pääasia, että nyt saa hieman siemeniä taas jatkoa ajatellen.

Tästä tulikin mieleen kysymys, jonka lukija esitti: saavatko kukkapenkeissäni kukkia rikkaruohotkin. Ensin kannattaa kysyä, mikä on rikkaruoho. Minulla on joitakin kukkapenkkejä, jotka olen perustanut niin, että niissä oleva luonnonkasvusto (eli rikkaruohosto) on saanut pääosin jäädä paikoilleen ja karsin sitä kasvukaudella parhaan kykyni mukaan. Niissä on villimpi tunnelma ja toisaalta myös jonkin verran työtä, sillä luonnonkasveja täytyy aina rajoittaa, jotta ne eivät jyrää koristekasveja. Mutta näin ollen olen voinut säilyttää kevätesikot, kuismat, peurankellot, päivänkakkarat ja monet muut. Sitten on näitä penkkejä, joita kutsun korkean hoitotason kukkapenkeiksi ("high maintenance", opiskelinhan Englannissa), joita ovat esimerkiksi muotopuutarha ja nyt tämä Rohan. Niistä olen kääntänyt maan kokonaan penkkejä perustettaessa, ja nypin kaikki nousevat rikkakasvit pois, paitsi keväällä kukkivat käenrieskat ja kiurunkannukset.

'Ravenswing' yhdessä 'Black Parrot' -tulppaanin kanssa noin viikko sitten.

Rohanin alkupää, jonka istutin jo toissa syksynä, alkaa jo hoidon puolesta helpottaa. Tummakurjenpolvi 'Samoborin' siementaimet ovat rehevöityneet ja vaskivarjohiipat kasvaneet peittämään maata. Tänä keväänä istutettu fenkoli 'Rubrum' on kohonnut jo korkeaksi ja tuuheaksi.

Tässä Rohan-penkki kokonaisuudessaan, sen pituus on nyt noin kymmenen metriä.

Ransu esittelee. Laitoin jättimäisen suojatötterön ensi kertaa kukkaan tulevan kurjenmiekan ympärille, sillä en tosiaan halua, että sen kukkavarsi syödään.

Näkymä hieman kauempaa käsin, metsäpuutarhasta.

Yksi tämän hetken suosikkinäkymistäni on Rohanista käsin metsäpuutarhan poikki kohti muotopuutarhaa.

Riippukeinun vieressä kukkivat ihanat tummansiniset ja vaaleanpunaiset lehtoakileijat. Hempeän vaaleanpunainen illakko on metrinen puska, jossa on monta kukkavartta. Sitä on mukava nuuskutella keinussa istuessa, ja väritkin sointuvat riippukeinuun loistavasti. Laitoin vielä vanhan puoshaan pitämään pyykkinarua korkeammalla, jotta sen ali mahtuu hyvin kulkemaan ilman tarvetta kumartua.
Ihanaa viikonloppua!

Espanjansinililja – Hyacinthoides hispanica
Fenkoli – Foeniculum vulgare
Illakko – Hesperis matronalis
Isotähtihyasintti – Camassia leichtlinii
Koiranputki – Anthriscus sylvestris
Koristemansikka – Fragaria  rosea
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Lipstikka – Levisticum officinale
Metsälauha – Deschampsia flexuosa
Partalaukka – Allium rosenbachianum
Sorjalaukka – Allium stipitatum
Tarhapimpinellaruusu – Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum
Vaskivarjohiippa – Epimedium warleyense
Vuorikonnantatar – Bistorta affinis

20 comments :

  1. Kiitos tästä kierroksesta puutarhassasi, olipa valtavasti inspiraatiota ja kauneutta. Fenkoli on ihana ja kuvaamasi näkymä tosi kaunis. "Rikkaruohoja" on minunkin puutarhassani, sillä linnut pitävät niistä ja villiintyneet alueet ovat kuvauksellisimpia. Monet luonnonkasvit ovat kestäviä ja tosi kauniita viihtyessään hyvin. Ihanaa viikonloppua sinullekin :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! No joo, villiintynyt voi olla kaunis tai ruma, riippuu vähän miten se on villiintynyt. Oman pihani korkea pöheikkö menee heinäkuun kuivuudessa rumaksi, on hyvä saada niitä niitettyä kesäkuun puolella. Linnuille pitää olla suojaa ja siemeniä, moni pikkulintu syö ihan heinien siemeniä.

      Delete
  2. Kiitos koiranputkista :) ne on niin hienot. Kiva nähdä Rohan kokonaisuudessaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On ne! En oikein tajua, kun Viljelykasvien nimistössä on annettu nimi punakoiranputki "punakukkaisille" koiranputkille, mutta onkohan sellaisia. Tällä ainakin on valkoiset kukat, ja niiden kontrasti tummien varsien kanssa on upea.
      Tuossa on oikeastaan vasta puolet Rohanista, penkki jatkuu vielä pari metriä, kunnes tulee oja, sitten on vielä koko toinen puoli tuosta vanhasta perunamaasta. Mutta sinne haluan laatoitustakin, täytyy olla ihailupaikka tuolle kukkapenkille!

      Delete
  3. Ihana rohan! Rikkaruohon käsite on laaja, minulle käenriskat ja kellokasvit eivät ole rikoja, voikukka ja valvatti taas ovat. Ja tuo on muuten hyvä maaritelmä kukkapenkeille, alemman ja korkemman tason hoito. Ja kun korkeamman tason saavuttaa, on se helppo pitää yllä riittäävän tiheillä kasveilla. Harva rikka kasvaa ihan pimeässä.

    Voisitko Saila joskus järjestää puutarhaasi lukijakäynnin? Osallistun heti!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Suurella pihalla on pakko ollakin eri hoitotason paikkoja, kaikkea ei millään voi pitää paraatikunnossa.
      Voi että, tänne kun ei niin vain poiketa, vaan tullaan yhteysaluksen aikataulujen mukaan, tulo ja lähtö ei useinkaan onnistu samana päivänä. Pihani hyvännäköiset paikat on tosin niin nopeasti nähty, että jos laiva on rannassa puoli tuntia, niin ehkä siinä jo ehtii nähdä pihani tärkeimmät :-D

      Delete
  4. Ihanahan se on, puutarhasi nimittäin! Koska avoimiin puutarhoihin....Orvokki on tosi hieno, taitaa olla bowles black.Oletko syönyt tuota lipstikkaa? Taasko ne peurat ovat ehtineet visiitille murr.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo voi olla sitäkin, mutta ostin joskus Sawyer's Blackin siemeniä Villi niityltä, luulen, että tuo on sitä.
      Toki olen syönyt lipstikkaa, viimeksi pari päivää sitten tein nokkos-lipstikkapiirakkaa ja eilen vein lehtiä naapurille, joka teki meille nakkikeittoa :-)
      Avoimet puutarhat on haastava, kuten Katjallekin yllä sanon, tänne tullaan yhteysaluksella, matka Nauvosta on 2 tuntia suuntaansa ja samana päivänä ei välttämättä pääse pois! Sunnuntaina on vielä harvemmat aikataulut kuin muina päivinä, silloin täältä pääsee lähinnä vain pois.

      Delete
  5. Voihan peura ja Green Apples! Luulisi niiden olevan niin fiksuja ja epäitsekkäitä eläimiä, etteivät hienoja akileijoja söisi...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ääh, peuroissa ei ole mitään fiksua tai epäitsekästä, tyhmiä ovat kuin patit, eikä niistä oikein muuhun ole kuin padan täytteeksi! Ne tosiaan syövät akileijoja, kuten lähes kaikkea muutakin. Onneksi akileija sentään osaa haarautua ja kukkia uudestaan, toisin kuin esim. liljat ja tulppaanit.

      Delete
  6. Kaunista on. Sinullakin on kaikkea sellaista, mitä ei edes tiennyt olevansa. Nuo peurat vain harmittavat tänne ruudun taakse asti. Tuo hoitotason määrittely on kyllä hyvä. Meillä on myös siihen hoitamattomia alueita, joiden kimppuun käydään sitten joskus.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, sellaisiakin on, odottamassa olevia alueita, tosiaan! Minullakin. Niitä yritän niittää sentään, mutta ei sitäkään tule tehtyä joka vuosi.

      Delete
  7. Puutarhakierroksella oli taas ihania tunnelmahetkiä, värejä ja upeita kasveja! Akileijasi ovat ihania ja suloiset pojat hoitavat esittelyn aina niin taidokkaasti! Upeita tähtihyasintteja!

    Aurinkoista viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, samaa sinulle! Ransu onkin tuossa sohvalla viikon esittelyistä voipuneena, ketarat kohti kattoa ja pumpulimasu valmiina ottamaan silityksiä vastaan ;-) Mamman kainaloinen, olen ottanut käyttämäsi termin käyttöön.

      Delete
  8. Oi tuota Green Apples -lehtoakileijaa, kuinka on kaunis. Ja voi noita peuranryökäleitä. Nehän ovat ihan rosvoja ja rikollisia pahemmasta päästä, mutta eivät joudu mihinkään edesvastuuseen. Sietäisivät saada virkavallan peräänsä ja ankaran tuomion törkeästä ryöstelystä, ilkivallasta ja koti- ja piharauhan rikkomisesta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih! Olisipa hauskaa, jos niille voisi antaa sakkoja. Ja oikein vankilatuomioita! Juuri äsken harmittelin pagodikanukkaa, että kasvaakohan se koskaan parimetriseksi ja kauniiksi, kun taas oli napsittu latva pois. Olin ottanut verkon pois sen ympärystän kitkemistä varten, ja kun se kasvaa aika lähellä taloa niin ajattelin... no, ei pitäisi ikinä tuudittautua ajattelemaan mitään optimistisia ajatuksia peurojen suhteen!

      Delete
  9. Visiitti puutarhaasi on kuin matka jonnekin toiseen maailmaan.
    Hianoo!!
    Voi kerpele rontteja, jotka syövät kasvisi. Eikö se kananmunan hajukaan yhtään auta ( eikö se ollu munapohjainen se karkoitusaine...heh....)
    Olipa hyvä , että reissuni peruuntui, siksi että olisin varmaan kukkunut hetekallasi koko päivän. Vetäisin approximately 18h unet. Univelat pois ja loma voi alkaa. Papu ja Kaapo vaan vaihtoivat paikkaa mamman peiton alla ja taas jatkettiin unia. Pumpulimasu ja kainaloiset on parasta ♡
    Ja kasvit lukuisine kauniine rikkoineen.

    ReplyDelete
  10. .....en kukkunut vaan Nukkunut...
    ja tarkennus...visiitti puutarhaasi näin ruudun takaa.

    ReplyDelete
  11. .....jatkoa......menetin eilen Paratiisin Taimissa sydämeni Tove Janssonille. En ole ennen nähnyt tai kiinnittänyt siihen sitten huomiota kukkivana. Mikä väri! Millä väriä luonnehtisi...anilliininpinkinpurppurainenko?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Olet kyllä tervetullut tännekin, vaikka täällä ei hetekaa olekaan, ihan tavallinen laveri vierassänkynä tässä keittiön nurkassa.
      Uni tuli varmasti todella tarpeeseen! Nyt vaan hyvää ja nautinnollista lomaa karvakamut kainalossa.
      Ransusta on tullut prinssi, kun naapuri sanoi sen olevan yhtä kaunis kuin Ruotsin prinssin. No niinpä onkin, ja nyt olen kutsunut sitä prinssiksi kaikkien muiden lempinimien lisäksi! Mahtaakohan se enää tietääkään, mikä sen oikea nimi on. Manuliprinssiksi olen kyllä jo pidempään kutsunut.
      Se kananmuna-karkotusaine on jäänyt tekemättä! Kun on satanut harva se päivä, ajattelin että en viitsi. Nyt ei ehkä sada vähään aikana, voisinkin sekoittaa uuden satsin!
      Tove Jansson on upean värinen, kuin samettia, upottavan punainen. Aivan ihana!!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!