Monday 15 June 2015

Pieniä kaupunkiprojekteja

Viritin ehkä elämäni ensimmäisen amppelin. Pelargonin pistokkaista jäi pari myymättä muutaman viikon takaisilta Marketanpuiston markkinoilta. Keksin, että minullahan on hieno englantilainen amppeli, joista toisessa samanlaisessa on valosarja toimittamassa parvekevalaisimen virkaa. Toinen amppeli lojui toimettomana.
Pistokas (Marialta alun perin pistokkaana saatu riippapelargoni "Balcon Stellena Rosa") on liikuttavan pieni vielä, mutta toivottavasti se siitä vahvistuu. Täytyy vain järjestää se varjoisaan paikkaan niiksi viikoiksi, kun olen poissa. Kahden kodin väliä seilaaminen aiheuttaa kasvijärjestelyjä ja rukouksia viileistä ja sateisista keleistä!

Meni hetki miettiessä, millä vuoraan amppelin, jotta multa pysyy siinä. Silmiini osui rätti, jolla olen pyyhkinyt maalipensseliä parvekkeen lattiaa maalatessani. Maalitahrat sointuvat siis parvekkeen sävyihin täydellisesti, tuumasin, ja tungin kankaan (joka taitaa olla vanha tyynyliina – meillä ei ole heitetty juuri mitään pois) amppelin sisään.

Englantilaisuus jatkuu pienissä yksityiskohdissa kuten lasisessa parvekelasin avausvetimessä. Tässä roikkui vain ruma naru, jonka päässä oli solmu ja joka tuulessa hävisi aina lasien raosta ulkopuolelle. Kun kävin kerran Laura Ashleyn myymälässä ja siellä oli tällaisia alennuksessa, ei siinä tarvinnut miettiä sekuntiakaan. Tämähän oli juuri se kapistus jota tarvitsin, ja miten kaunis!
Tuulella se hieman kolisee laseja vasten, mutta ei ole mennyt rikki muutamassa vuodessa.

Lasia löytyy myös keittiön pöydältä. Vanhojen pullojen kokoelmaa on siellä sun täällä, ja monet niistä olen tuonut kaupunkiin pestäväksi, sitten ne ovat jääneet tänne. Vuotuiseen seljankukkamehuun ei ole toistaiseksi tarvittu kuin pari hassua pulloa kerrallaan.
Nämä olivat säilössä keittiön ylimmissä kaapeissa, mutta kun huoltomies tuli puhdistamaan ilmanvaihtokanavat, hän huomautti, että kaappi on rakennettu ilmanvaihtohormin eteen. Sepä kummallista, tuumasin, ja purin heti sen kaapin, joka oli pahiten hormin edessä, jotta se päästiin puhdistamaan. Nyt on koko ylärivi kaappeja poistumassa, sillä en ole niistä aiemminkaan pitänyt. Niiden alla kulkee lippa, jonka valaisimista puolet ei toimi tai on muuten hajonnut, eikä niitäkään pääse huoltamaan poistamatta päällä olevia kaappeja.
Mikä siinä onkin, että remonttisormet alkavat heti syyhytä, kun pieni sysäys tulee. Olen inhonnut valkoisia 90-luvun keittiökaappejani alusta asti, mutta tässä asunnossa on ollut paljon muuta, jota olen inhonnut vielä enemmän, joten keittiö on saanut olla rauhassa.

Vasemmalla on muuten kiva uusi maljakko, jonka ostin Kuninkaanlammen puutarhasta. Siitä oikealle on Arabian käsinmaalattu vanha kaunis vaasi, jossa on se vika, ettei siihen saa kimppua oikein nätisti, kun suuaukko on niin laaja. Siis jos kimppuja edes harrastaisi, heh. Sikäli en kyllä olisi tarvinnut tuota uuttakaan maljakkoa... kukat ovat kivoimpia luonnossa ja puutarhassa, leikkokukissa on harvoin samaa kauneutta ja siksi ne jäävät aina ostamatta.

Täällä me siis olemme ja odottelemme kotiin pääsyä. Musti rentoutuu parvekkeen sohvalla.

Ja olohuoneen tuolissa. Sain viimein tuolinpäällisen valmiiksi, tai päätin, että nyt se on valmis, ja molemmat kissat ovat sen hyväksyneet.


Kun vielä pääsisi kotiin ...

Riippapelargoni – Pelargonium peltatum

42 comments :

  1. Ihailen ihan kamalasti luovuutta, mitä itseltäni ei löydy.
    En osaa keksiä tavaroille uusi käyttötarkoituksia, en osaa tuunailla juttuja uuteen kuosiin (tosin siihenhän mulla onkin sitten Nisu ) ja sitten kun näkee ihmisten ideoita niin saa aina ihmetellä miten mä en totakaan olisi keksinyt. Nyt mä ihannoin ihan kamalasti tota parvekelasin vedintä :)

    Mustia ihannoin sitten ihan aina <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Siellä on luova Nilsson! Tuo vedin ei ehkä ihan hirrrveesti luovuutta tarvinnut, suunnilleen samaan tarkoitukseen sitä myytiinkin, tai no, sälekaihtimen/verhon vedin (blind pull).
      Musti kiittää huomiostasi kuorsaamalla kuvien tuolissa takaoikealla.

      Delete
  2. Herkän kaunis amppeli. Yksityiskohdilla on väliä, kuten parvekelasin vetimellä :)

    ReplyDelete
  3. Vilken vacker filt på stolen! Man behöver inte vara katt för att gilla det :)

    ReplyDelete
  4. Ihana vetimen pää! Voin kuvitella kuinka se säihkyy auringonvalon osuessa siihen :)

    Ja hienoja pulloja ja vaikka mitä. Erityisesti karvaiset masut <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juuri se, säihkyminen! Se on ihanaa.
      Karvamasut on kaikista paras asia, kumminkin. Ne ovat lämpimiäkin :-)

      Delete
  5. Olenpa iloinen, kun löysin Saaripalstallesi. Täällä menee toinen tovi tutkisessa.

    Laitapa jokin hieman matalampi ja kapeasuisempi lasipurkki uuden Arabia-maljakon sisälle, niin saa kimput pysymään pystyssä.

    Kissoilla on taipumus omia kaikki villalangasta valmistetut tekstiilit.Kun meille tuli kissa, niin se kärtti pääsyä minun villapuseron päälle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos maljakkovinkistä! Täytynee harkita kimpun hankkimista...
      Villa on kissojen suosikki. Ja on minullakin autossa lampaantalja, jonka päällä on mukava istua kesät talvet.

      Delete
  6. Poitsut! Sielläkö te taas ootte, kaupunkielämässä? Eihän tää niin kauheeta oo. Mä oon koko ajan. Tuliskohan Saila heinäkuussa kattoo mua? Ois vielä pelmenejäkin, huutaa ihminen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. En päästä mammaa lähtemään eikä me kukaan lähdetä mihinkään varsinkaan heinäkuussa eikä elokuussakaan eikä ikinä!!
      MUSTI

      Delete
    2. Oookeeeiiii... entäs jos mä sanon Z:lla alkavan taikasanan?

      Delete
    3. Z niin kuin Zepa ;-) Voi olla, että Z-sanalla on aika voimakas veto... en kyllä kerro tätä Mustille.

      Delete
  7. Voi osaisipa ottaa yhtä rennosti kuin Musti ja Ransu :D
    Olla tekemättä mitään, -kesällä!!
    T. Raija

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin. Kesällä on kyllä ihanaa olla tekemättä mitään. Ottaa vaikka päikkärit, vaikka riippumatossa. Siihenkin voi ottaa mallia kissoista ;-)

      Delete
  8. Tuo amppelli on tosi kaunis ja hieno keksintö tuo kangas juttu. Ja tuo parvekkelasien vetimen pää.
    Vanhoista pulloista olen aina tykännyt..:)

    ReplyDelete
  9. Viimeistään juhannukseksi kotiin?

    ReplyDelete
  10. ui, viimisestä kuvasta näkee sen koti-ikävän <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. <3 Pienempi kollipoika tunnistaa isomman pantteripojan tuntemukset.

      Delete
  11. Koti-ikävä ei kiva, mutta lasinen Laura Ashley ja roobusti amppeli sitäkin kivemmat. Ihanat!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, on ne kivat. Kaikki olisi tosin kivempaa, jos olisi kotona!

      Delete
  12. Se on hyvä lepäillä välillä kaupungissa, niin on sitten taas virtaa johtaa Saaripalstan toimintaa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin varmaan :-) Isäntäkin tarvitsee löhölomaa.

      Delete
  13. Onneksi se helle oli ja meni, kaupungissa kävisi olo helposti tukalaksi kovin kuumalla kelillä. Kiva amppeli ja vedin. Laura Ashleyllä itsekin käyn, silloin harvoin kun eksyn kaupunkiin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ashleyllä on kivan nostalgisia ja ajattomia juttuja. Tukalaa on helteessä kaupungissa eniten siksi, että mietin, mitkä kaikki kukat ehtivät kuihtua ennen kuin näen ne :-D Lämpöä siedän kyllä, 35-asteinen työpäivä menee vielä ihan hyvin.

      Delete
  14. Ihana amppeli ja vedin! Ja karvaiset kaverit ne osaa ottaa rennosti =D
    Rapsutuksia <3

    ReplyDelete
  15. On kyllä ihana partsi ja tilpehöörit. Amppelithan ovat nyt valtavan in, minäkin opettelen juuri tykkäämään niistä. Ne pienet yksityiskohdat on tärkeitä!! Pääseekö pojat ja sinä affeneen jussiksi?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tilpehöörien täytyy olla kohdallaan, kuten tiedät :-)
      Ai on amppelit in? Mä olen aina karsastanut sitä, että niitä tätyy koko ajan kastella. Ja olen muutenkin tosi huono laittamaan kausikasveja, kun ne pitää heti ensi viikolla taas purkaa (tuntuu siltä, aika kun menee niin nopeaan varsinkin kesällä).
      Ehdottomasti päästään, ihan just!

      Delete
  16. Vanha lasi on kaunista sellaisenaan. Ei nuo pullot mitään täytettä kaipaa.
    Mustilla on niin kaipaava ilme. Voi luttanaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pullot ovat kauniita, olisihan se kiva, että olisivat esillä - tähän asti ovat olleet yläkaapissa, joka tuli nyt purettua. Paikkoja ei vain oikein ole! Olisihan se kiva, jos ne täyttyisivät esimerkiksi herkullisella mansikka-raparperimehulla ;-)
      Musti-raasu on kaupunkireissujemme ajan kovin allapäin.

      Delete
  17. Luulin ensin tuota vedintä kauniiksi vanhaksi valaisimeksi.
    Voi Mustia. Voi Ransua. Vähän olette väsyneitä. Kaupungissa on ilmeisesti rasittavaa, koko ajan pitää odottaa.
    Vanhat lasipullot ovat kauniita. Meilläkin parvekkeella oleva pullokokoelma saa silloin tällöin lisäystä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vedin onkin kuvassa lähes kaksinkertaisen kokoinen oikeaan kokoonsa nähden. Ransulle taitaa kelvata mikä vain, mutta kaupungissa se haluaisi, että veisin sitä ulos joka päivä, ja valitettavasti se ei toteudu. Mustikin pääsee valjaissa ulos, ja on sekin siitä iloinen, mutta se on ihan toisen näköinen kissa sitten, kun ollaan kotona saaressa, valpas ja reipas. Ransu virnistelee tässä vieressäni, ehkä sille kaikken tärkeintä elämässä on kumminkin se, että saa huomiota. Ja ruokaa!

      Delete
  18. Vi skall ta vad vi skall ha-periaatteella syntyy usein parhaat ja mielnkiintoisimmat lopputulokset.

    ReplyDelete
  19. Onko teillä kotona menossa remontti? Toivottavasti juhannukseksi valmis.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, tähän täytyy todeta, että en usko minkään mun remonteista valmistuvan juhannukseksi :-D Kyseessä on se, että joudumme välillä olemaan kaupungissa mun työasioiden takia. Koti on saaressa.

      Delete
  20. Replies
    1. Kangas on sopivan kulahtanut ja tahrainen näyttääkseen hyvältä eli riittävän vanhalta :-D Toivottavasti maalintahroista ei irtoa mitään joka olisi vahingollista kasville, mutta tuskin enää monen vuoden jälkeen, tahrat ovat ihan kuivuneet.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!