Sunday 28 June 2015

Ransun helleraja ja lempivärejä

Tänään täällä saaristossa oli jopa yli 18 astetta, ja se tuntui ihan lämpimältä, vaikka päivän mittaan tuuli yltyikin. Aamu oli ihana ja tyyni. T-paidassa ei sentään tarennut.
Ransulla on untuvahaalari, sillä hänen talviturkkinsa alkaa vasta pikku hiljaa lähteä. Ransu hakeutui tänään varjoon.

Today it was too warm (in Ransu's opinion), over 18 degrees! But he still has winter fur.

Uusia kurjenmiekkoja pamahteli tänään auki! Ihana ruskearaitainen keltakurjenmiekka 'Berlin Tiger' avasi ensimmäiset kaksi kukkaa. Tästä on tullut todella iso puska, kukkaloistoa luvassa! Kasvi kasvaa pihaojassani. Edessä on pari pikkuosmankäämin lehteä.

Kauniin purppurainen kirjokurjenmiekka var. kermesina avaa koko ajan uusia kukkia, tämä on sanoinkuvaamattoman kaunis.

Mutapuutarhan pohjamudissa viihtyvä kirjosorsimo on myös kaunis, kun valo siivilöityy sen läpi.

Mutapuutarhan partaalta karsin hieman katajan talven aikana alas römpsähtäneitä oksia. Näin sain pari neliötä istutustilaa. Puistoalppiruusun ('Catawbiense Grandiflorum') edustalle istutin hienon kerrottukukkaisen jaloängelmän 'Hewitt's Doule'. Se on niin hento, ettei sitä kuvasta oikein edes erota.
Toivon, että tässä on ängelmälle mahdollisimman hyvä paikka. Ainakin multa on erittäin laadukasta katajan alla, olen huomannut. Ja kosteutta pitäisi riittää, sillä vaikka tämä penkki on noin 30 cm mutapuutarhan vedenpinnan yläpuolella, on tuossa mutapuutarhassa aina kosteaa, ja toivottavasti vettä johtuu hieman ylöspäinkin – tai sitten ängelmän juuret saavat luvan kasvaa pian syvälle.

Näkymä keittiön ikkunasta on ihana, kun metsäpuutarha-alueiden violetit kukat sointuvat yhteen: taustalla alppiruusu, edessä ukkolaukat. Vaaleansininen mätästädyke 'Nestor' on pisteenä iin päällä katajan toisella puolella. Niin kauniit viileät värit yhdessä vihreyden keskellä.
Mietin piparjuuren siirtoa keskeltä nurmikon kulkuväylää (laukkojen ja alppiruusun välissä kuvassa), mutta mihinkähän sen uskaltaisi siirtää – ei mihinkään kukkapenkkiin ainakaan. Tuossa saan sen pidettyä kurissa ajamalla nurmikon joka puolelta puskaa, jokin rajoitus sillä täytyy olla, muuten se leviää joka paikkaan. Tästä etummaisesta metsäpuutarhapenkistä nyhdän sen taimia joka kesä vaikka kuinka paljon – tuossa oli aiemmin oja, joka oli täynnä nokkosta ja piparjuurta. Joka vuosi ne hieman vähenevät.

Tähän näkymään olen myös nyt niin rakastunut, ja tässä on samoja sävyjä kuin katajan ympärillä, se onkin tästä muutaman metrin vasemmalle. Illakko on hempeän pinkki tai lila, miten sen ottaa. Lehtoakileijatkin tuovat viileää siniviolettia ja vaaleanpunaista mukaan näkymään. Sammalkeinu toistaa männyn sävyjä ja taustalla näkyy Rohania tumma-valkoisine väreineen, vaikka se enää erotu kuvassa.

Siirsin keltakielokin mäntyjenaluspenkkiin keväällä, sitkeänä se oli pysytellyt hengissä, mutta oli huonommassa paikassa. Nyt se kiittää paremmasta paikasta ja ennen kaikkea sateista ja on selvästi kasvanut.

Ransu vietti iltapäivän hellepaikallaan vintin rappusilla. Untuvahaalarissa. Saa nähdä, miten käy huomenna, kun on vielä lämpimämpää!


Illakko – Hesperis matronalis
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Keltakielokki – Uvularia grandiflora
Keltakurjenmiekka – Iris pseudacorus
Kirjokurjenmiekka – Iris versicolor
Kirjosorsimo – Glyceria maxima 'Variegata'
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Mätästädyke – Veronica prostrata
Pikkuosmankäämi – Typha minima
Piparjuuri – Armoracia rusticana
Puistoalppiruusu – Rhododendron Catawbiense-Ryhmä
Ukkolaukka – Allium hollandicum

30 comments :

  1. Käyköhän tässä niin, että täytyy vähitellen katsoa erilaisia iiriksiä puutarhaansa. Ovat kyllä lumoavia. Minusta ne ovat kalliin puoleisia ja toistaiseksi olen tyytynyt perusversioihin.
    Eilen tosin meinasi pää seota, kun kiertelin Avoimet puutarhat -tapahtumassa kokonaisen siirtolapuutarhan. Miten sitä alkaakaan mielessään hamuta kaikkea kaunista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heti kun näkee jotakin kaunista - elävänä tai kuvassa, alkaa miettiä, mihin sellaisen voisi istuttaa. Iiriksissä on valinnanvaraa, kun iirislajeja on niin paljon. Niitä voi laittaa puutarhan joka paikkaan. Paitsi varjoon, siellä ne eivät kuki.

      Delete
  2. Upea tuo Kermesina!! - emäntä
    Voi Ransu... Sulla on vielä niin paksu turkki. Mutta ei se ole kuule helppoa mustaturkkisillakaan auringossa. Musti voi varmaan todistaa. - Pepsi

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kermesinassa on ihana, ihana väri ja siro kukka.
      Mustikin meni eilen lojumaan nurmelle varjoon! Se on aika harvinaista. Mutta se oli sen jälkeen, kun olimme käyneet lenkillä viemässä roskat rantaan. Musti nimittäin jolkuttelee reippaasti kuin koira minun kävelytahtiani. Jos Ransu tulee mukaan, se löntystää kaukana perässä ja jää haaveilemaan, usein se täytyy hakea myöhemmin pois, kun en jaksa odotella.

      Delete
  3. Voi Ransu, sääli sua! Mäkin inhoan heti jos tulee liian kuuma, mut mulla ei sentään ole mukana kulkevaa pakkoturkkia...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ransu tuli juuri tähän kerjäämään hirmuisesti lohdutusta. Tänään kyllä tuulee niin paljon, että eiköhän se löydä viileän vilvoittavan paikan jostakin betonirappuselta varjon puolelta, missä itse jäätyisin :-D

      Delete
  4. Kurjenmiekat ovat upeita ilmestyksiä. Minä olen pari vuotta kysellyt piparjuurelta: Eikö sinusta pääse ikinä eroon? Se kasvoi kasvimaan reunassa ja siitä oli pakko päästä eroon, varsinainen kirppamagneetti. Toivotan Ransulle varjoisia nukkumapaikkoja ja muillekin sopivan lämpimiä päiviä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Piparjuuresta ei tosiaan ehkä pääse ikinä eroon. Sen juuria ei ikinä saa kokonaan maasta, ne ulottuvat Kiinaan asti. Mietin sen tulevaa paikkaa vielä... tuossa se on vähän tiellä, eikä myöskään mikään kaunistus.

      Delete
  5. Oi untuvapaitaa <3 Vintin rappu vaikuttaa erinomaiselta matkakohteelta hellepakolaiselle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Untuvapaita lähettää terveisiä valtakunnan prinsessalle! Ja huomauttaa olevansa prinssi - naapurin rouva sanoi, että Ransu on kaunis kuin Ruotsin prinssi. Kampaan nimittäin Ransua nyt päivittäin, kun siitä irtoaa karvatuppoja, se on erityspörheä ja -pehmeä.
      Vintin rappu on tosi hyvä matkakohde, Unnakin voisi tulla tutustumaan, Ransu voisi toimia oppaana. Ja sitten ranta- ei kun rappuvahtina myös.

      Delete
  6. mullakin on kaksi kurjenmiekkaa - maatiais (Saksan-)kurjenmiekka ja Kymenlaakson maakuntakukka eli keltainen - molemmat ovat lapsuudenkotipihalta ja tosi vanhaa kantaa - kiva, että ovat muodissa taas -

    hannah

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, ne tuntuvat olevan muodissa, niin vanhat maatiaiset kuin uudetkin lajikkeet, ja uusia lajejakin kokeillaan koko ajan. Kivaa :-)

      Delete
  7. Voi Ransu reppanaa, on sil varmaan tukalaa. Upeet noi Iirikset!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tänään tuulee kyllä niin, että ainakin minulla on kaksi paitaa päällä, muuten ei tarkene.

      Delete
  8. Kissan oma lämmönsäätely on tarkka juttu! ;)

    Kollo siirtyi äsken parvekkeelta makuuhuoneeseen nukkumaan, kun parvekkeella lämpeni liikaa. ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tänään onkin ennustuksista poiketen täydellinen ransusää: lämpötila noin 17 astetta, taivas pilvessä ja tuuleekin vilvoittavasti. Täällä ei lämpene liikaa ;-)

      Delete
  9. Tuo keltainen kurjenmiekka on ihana, mitkä värit siinä onkaan! Ja niin on ihania muutkin ja varsinkin tuo upea Ransu.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo ruskearaidallinen keltakurjenmiekka on oikea namupala. Ja niin on Ransukin.

      Delete
  10. Kermesina - aivan huikean hieno. Vinkkivihkoon meni oitis.
    Tänään on ollut kissojen varjopäivä. Juusokin on köllöttänyt koko päivän kukkapuskassa. Kunhan välillä kävi syömässä. Vintirappuset olisivat varmasti vielä paremmat, mutta tähän hätään niitä ei taida mistään saada.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kermesinaa kasvattaa ainakin Tommolan tila, heidän messuosastoltaan olen sen ostanut pari kevättä sitten.
      Ransun ei tarvinnutkaan köllöttää puskassa, kun täällä oli 17-18 astetta ja vilpoisa tuuli, ei todellakaan voi kutsua hellepäiväksi! Ransu kyllä suosittelee vintinrappuja joka kissatalouteen.

      Delete
  11. Berliinin tiikerissä ja Kermesinassa ovat kauniit kirjailut ja hohtavan kauniit värit.
    Sammalkeinun kulmaa voisi tuijotella tunnin, jos toisenkin.
    Kyllä nyt taitaa alkaa Ransulle vähän tukalat olot. Vaikka kyllä se taitaa löytää ne vähän viileämmät paikat tontilta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanat raidat on noissa iiriksenkukissa.
      Ransulla ei onneksi ollutkaan tukalaa, täällä oli ihan vilpoisa päivä.

      Delete
  12. Oi Ransu Ransu, toivottavasti vintinrappuset ovat tuoneet tänäänkin viileyttä turkkiin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tänään oli juuri sopiva sää, tuli pääosin pilvinen päivä ja max 18,5 astetta. Ei tullut kuuma, ei Ransulle eikä etenkään mulle.

      Delete
  13. Meillä Börje kans läkähtyy oitis kun lämmintä. Siirtyy sisäll huilaamaan kammarin nurkkaan...liikkuu vain aamusella ja illalla ulkona.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aamu ja ilta ovatkin hyviä viileämpiä hetkiä.

      Delete
  14. Berliinin tiikeri on upea! Vaikka ei pantterin voittanutta, tai manulin :)
    Illakot on kukkineet nekin tänä vuonna tosi pitkään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kaikki kissaeläimet ovat viehkoja ;-)
      Tuo illakko on niin suuri puska, että en olisi uskonut siitä tuon kokoista tulevankaan. Hyvä niin, se kukkii monen illakon edestä! Ja tekee toivottavasti runsaasti siementaimia.

      Delete
  15. Minullakin tuo kerrottukukkainen jaloängelmä on paljon muita ängelmiä hennompi. Toivottavasti saadaan joskus kuitenkin nähdä ängelmämme kukassa<3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti! Toivon, että tämä omani nyt selviää, aiempi yritys istuttaa tuota samaa puutarhaani nuivettui, kun täällä sataa kesäisin liian vähän. Nyt on alkukesä ollut ihanteellinen, mutta tuon kaverit keijuängelmät jo lurpottivat eilen, täytyy kastella, kun on tuulista.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!