Tuesday, 6 June 2017

Rohanin ihanuuksia

Tänään tietä pitkin pyöräili puutarhaystävä, joka asettui nojaamaan kaiteeseeni ja kysyi, onko minulla mitään tavallista. Leukaili vain, on itsekin syvä harrastaja, puuvartisiin erikoistunut. Niin voi käydä, että näinkin pieneltä saarelta löytyy hengenheimolainen, jonka kanssa voi jakaa neidonhiuspuun talvehtimiskokemuksia. Punalehtisten lajikkeiden ystävä hän ei tosin ole, ja siitä aiheesta riittääkin naljailua puolin ja toisin!
Rohan sai alkunsa punalehtisestä riippapyökistä 'Rohan Weeping'. Tuossa se on edustalla ja kasvaa ehkä jonakin päivänä ennustettuun parin metrin korkeuteen. Siihen asti nautin siitä kaunislehtisenä pensaana, kuten japaninvaahteroistakin.

Pyökin oksien suojissa on Double Ellen -tyyppisen tarhajouluruusun hyvä olla.

Rohanissa on valitettavan vähän tulppaaneita, sillä suurin osa on syöty, enkä ole hirveän paljon istuttanutkaan. Tässä vanhempaa kantaa oleva 'Black Parrot'.

'Curly Sue'. Eka rimpsureunainen tulppaanini, ei voi olla totta, että siihen kului näin monta vuotta!

Sietämättömän ihana 'Havran'.

Sietämättömän suloinen 'Royal Burgundy' -japaninkirsikan ensimmäinen avautunut kukka.

Sietämätöntä!

Kerta kaikkiaan.

Puutarhaystävä Sametti Hortensian antamista sipuleista nousseet 'Gravetye Giant' -kesälumipisarat istuvat Rohaniin kuin valettu. Taustalla on tummalehtinen keijunkukka 'Berry Marmalade'.

Vironperän Ireneltä puolestaan sain vuosi sitten pari arovuokkoa, ja jihuu – ne ovat molemmat hengissä! Jostain syystä tämä laji ei ole aiemmin halunnut asettua puutarhaani, olen parikin kertaa yrittänyt. Nyt nappasi ja molemmat kukkivat ihanasti!

Yhden ruusun alla kukkii suloinen pikku orvokki, jonka sain ystävältä viime vuonna. Tämä saattaa hyvinkin olla perhosorvokin valkokukkainen versio.

Sietämätön hurmuri Ransu oli kuvausassistenttina.

Koetetaan kestää jälleen kerran!


Arovuokko – Anemone sylvestris
Japaninkirsikka – Prunus Sato Zakura -Ryhmä
Keijunkukka – Heuchera
Kesälumipisara – Leucojum aestivum
Perhosorvokki – Viola sororia
Pyökki – Fagus
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä

51 comments :

  1. Kyllä tässä ihanuudessa on kestämistäkin... nautitaan!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin tehdään! Eilen satoi ja tänään on unelmakesäpäivä, puutarha on hyvin kasteltu. Työsumakin on hitusen helpottanut, ehdin istuttamaan uusia taimia kosteaan maahan - voiko enempää vaatia.

      Delete
  2. Ihanaa aikaa. Kaikkea sietämätöntä. Onneksi puutarhaihmisiä on ripoteltuna vähän sinne ja tänne.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi on! Tämä on nyt ihan liian ihanaa, kun kevät oli kovin julma. Tosin onneksi se kuitenkin alkoi aikaisin, täällä ainakin.

      Delete
  3. Hihii, hauskaa huumoria puutarhaystävän kanssa :D Mitään tavallista ei tosiaan nyt löytynyt. Minusta nämä punalehtiset ovat kyllä valtavan upeita. Aivan ihana tuo japaninkirsikka! Ihan oikeasti vähän ahistaa kun on kaikkialla niin kaunista, pitää katsoa pois, ettei sokeudu, perskules! Ransu oli aika viehkon näköinen, kuvassa ei uskoisi pojaksi, ihan tyttöpose. Mullakin tuo arovuokko temppuilee, joka vuosi löydän sen eri paikasta ja edellinen taimi hävinnyt. Kummituskasvi. Kesäpäiviä zaaristoon!

    ReplyDelete
    Replies
    1. On tuossa penkissä ihan tavallista helminukkajäkkärääkin, ja sun inhokkia tuoksukurjenpolvea, ja arovuokko taitaa olla aika tavis monen pihalla.. ja mulla kasvaa paljon luonnonkasvejakin... mutta puiden ainakin täytyy olla ekstra-erityisiä, sillä niitä ei mahdu pihalle niin montaa! Niiden täytyy olla kaikkien aikojen kiinnostavimpia ikinä. Kevyet vaatimukset.
      Ja ruusuissa en kans yhtään hyväksy mitään tavis-tylsis-ruusuja, enkä puskissa muutenkaan. Enkä hirveesti missään muutenkaan :-D
      Kyllä nyt ahistaa, kaikki ihana on tässä ja se vyöryy yli, tätä on odotettu 11 kuukautta ja kohta se on taas otettu pois, ei kestä. Kun sais säilöttyä kaiken pulloon ja kömmittyä sinne itse perässä.
      Hihii, tyttöpose :-D
      Kiitos samaa sinne!

      Delete
  4. Märkte igår att syrenerna har slagit ut, hoppas att jag hinner njuta litet av dem där hemma ännu. Sommaren har börjat, det gör nästan ont. Allt exploderar så fort att det är svårt att hinna med. Det är så vackert överallt!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Du hinner! Eller det beror på när du kommer ;-) Syrenerna har knopporna tät stängd ännu här på holmen. I Åbo är de mycket före oss, jag märkte på fredag.
      Allt är perfekt just nu, man kan nästan inte tåla det.

      Delete
  5. Huumorin kukka on kaunis, joskus sietämättömän kaunis ja tosiaan kuka tavallisuuteen tyytyisi jos herkkujakin on saatavilla! Paljon on ihanuuskasveja, joiden olemassa olosta ei ole ollut hajuakaan ja kuitenkin ne kestäisivät näilläkin leveyksillä, etsintää siis pitää jatkaa ja aktiivisesti! Neidonhiuspuun talvenkesto onkin aika sopiva keskustelun aihe...meilläkin se talvehti rytörinteessä vain runkosuojattuna :) japaninvaahtera ei :(

    Arovuokko ei meilläkään tykkää kasvaa, vaikka sitä olen yrittänyt monta kertaa, toinen on sormustinkukka, ehkä joskus onnistun :D Aika vaikeita tapauksia molemmat (tosin en osaa ruusupapuakaan kasvattaa, vaikeaa sekin :D)

    Ransu on ihana, kaunis, suloinen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin, maailmasta löytyy kaikkea niin ihanaa, joten miksi tyytyä vähempään. Hirmu paljon meillä saisi tarjonta parantua, onneksi on erikoistaimistoja kuten Muurisen paikka ja muita. Ihan ahistaa pyöriä taimistolla, jossa on samat Hinnonmäen marjapuskat kuin kaikkialla muuallakin, ja super-erikoisuutena pensasmustikka... hoh. Ansaitsemme parempaa!
      Voi hiisi, japaninvaahtera meni! Harmi!
      Tuo on jännä juttu tuo arovuokon oikullisuus, kun jotkut kertovat sen niin leviävän - kun nyt edes suostuisi asettumaan. Hihii, sormustinkukkaa :-D Kieltämättä just eilen muotopuutarhassa ihmettelin, missä ovat kaikki sormustinkukan siementaimet. Niitä löytyi onneksi yhdestä reunasta ja rutkasti muualta puutarhasta. Kaipa sinullakin jossakin on jokunen taimi, että kanta säilyy?

      Delete
  6. Sietämättömän ihania nämä Rohanin herkut ja vielä Ransu jälkkärinä ❤

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo taitaa olla ihan sinun värimaailmaa, ja Ransun värimaailma onkin ihan omaa luokkaansa.

      Delete
  7. Tummalehtisethän on nii ihania. Joka penkis niitä pitää olla tuamas färiä.

    ReplyDelete
  8. Mulla oli tummalehtinen japaninvaahtera. Selvisi pari talvea ja sitten paleltui. Hieno oli. Sulla on vaikka mitä hienoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi harmi, että se sitten paleltui. Ne ovat ihania, vaikka pysyisivätkin vain polvenkorkuisina. Olen hullu kasvikeräilijä.

      Delete
  9. ...ja sietämättömän ihana on puutarhasi♥
    Ennen en voinut sietää punalehtisiä puita, mutta kun ostimme sen edellisen kodin, vanhan talon, sen pihalla oli suuri verivaahtera(?) ja voi miten ihastuin siihen..:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ahaa! Eli mieli voi muuttua.. tästäpä sain lisää naljailun materiaalia ;-)

      Delete
  10. Jep, jep, sietämättömän ihania päiviä!
    Tuo Rohan on sitten sietämättömän vastustamaton paikka sammalkeinun kupeessa. Riippapunapyökki on ihan ykkönen. Eikä punainen japaninkirsikkakaan jää kakkoseksi. Kaikkia pieniä suloisuuksia siellä sitten katveessa niinkuin varjohiipan kauniit lehdet ja kerrottu jouluruusu. Kiva, että arovuokot ovat vielä hengissä. On se kummallinen kasvi. Aiemmassa kasvupakassa se ei minullakaan viihtynyt vaan kuoli pois. Nykypaikassaan se leviää todella reippaasti. Kasvien käyttäytyminen on niin epäloogista,ja ennalta-arvaamatonta, että siinä varmaan piilee myös niin suuri haaste meille. Koskaan ei voi olla varma, mitä sieltä mullasta oikeasti nousee ylös. Voi, tätä löytämisen riemua, mitä puutarhuri saa vähän väliä kokea.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sepä jännää, että sielläkin arovuokko on oikkuillut. Eipähän käy meillä aika pitkäksi, kun kyykitään milloin minkäkin kärhön tai vehkan juurella versoja bongaamassa.

      Delete
  11. todella kaunista sietämätöntä,
    meillä tuo Arovuokko meinasi valloitta koko pihan niin revittiin sitä pois. Nyt ei ole kuin muuta ja ne nouseet missä nousee.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Teillä se on sitten levinnyt noin! Täytyy tarkkailla, miten se nyt täällä käyttäytyy. Tai osaako käyttäytyä.

      Delete
  12. Ihan mahdottoman sietämättömän ihania ♥. Ja tuo keinu!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kaikki on nyt jotenkin niin kaunista! Ja kun eilen tuli kaivattu sadekin.

      Delete
  13. Kerrassaan sietämätöntä ♥ Kaikessa tässä on kyllä kestämistä, ja vielä Ransunkin täytyy olla niin hurmuri ja sydäntenmurskaaja ♥

    Arovuokot (tai ehkä kevätlumipisaratkin) voivat hyvin simbelmynën virkaa sun Rohanissa ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin, Ransukin vielä!
      Joo! Kohta alkavat kukkia White City -sinililjatkin :-)

      Delete
  14. Kyllä on sietämätöntä kerrassaan. Vaikka minäkään en ole punalehtisten kasvien ystävä, mutta mutta... Mistä sitä tietää mitä hullutuksia sitä saa päähänsä. Tuo japaninkirsikka... IHANA!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Punalehtisiä hullutuksia :-D

      Delete
  15. Nyt kyllä vaikuttaa siltä, että arvon puutarhabloggari on joutunut kylmän kevään jälkeen kesän siedätyshoitoon, ja siitähän kuittaillaan ;)
    Mutta siis ihan totta, onko Turun ympäristön merenranta-alueilla ulkona talvehtineita neidonhiuspuita?
    Punaisesta puheenollen, ekakuvassa tie ja taustan rakennus hienon vienosti komppaavat!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu! Minullakin talvehti, tosin se puhkesi lehteen aina vasta kesäkuussa. Mutta sitten niitin sen vahingossa viikatteella :-S
      Ystäväni pihassa se on talvehtinut. Ja onnistunut talvehtimiskokemus on ollut myös Espoossa: http://pikkuinenpuutarhani.blogspot.fi/2017/05/arkojen-kasvien-tarkistus.html
      Helsingin kasvitieteellisessäkin se taitaa voida ihan paksusti ulkosalla.

      Delete
    2. Itse olen tappanut siimaleikkurilla pikkutammen... Kiitokset nettiosoitteesta!!

      Delete
    3. Voi munakokkeli! On niin harmillista, että ensin varjelee jotakin pikku taimea ja sitten menee itse murhaamaan sen.

      Delete
  16. Oi mitä ihanuuksia! Kaunis kertakaikkiaan tuo tarhajouluruusu. Sain varmaan eka kerran menemään jouluruusut kunnolla talven yli, mutta kukkia niissä ei ole... Hei, PPE on hengissä, juuresta pukkaa versoa :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin ja yläpihan ihan paras väriyhdistelmä on purppuraheisiangervo Lady in Red yhdistettynä kukkivaan keijuängelmään. Se yhdistelmä on kohta ja kuolaan! Punalehtiset käy kyllä täällä päin ja hopeiset ja jotkut keltaisetkin on ihan niin mahtavia.

      Delete
    2. Hurraa PPE! Oi, ihana väri-ilo tulossa. Erikoisväriset lehdet vain tuovat pihaan eloa, niin se on.

      Delete
  17. Vau minkä värisiä tulppaaneja, ja tuo kirsikka, huoh, ihanaa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on niin söpö, kuin minipieni tanssiaishamonen.

      Delete
  18. Kerrassaan sietämätöntä, toden totta! :D

    ReplyDelete
  19. On kyllä suloinen toi japaninkirsikan kukka !

    ReplyDelete
  20. Apua, olen myyty, rakastunut, ihastuksesta sanaton. Tuo kirsikka, voiko kauniimpaa olla. Olethan pyytänyt naapurin katsomaan sitä, ehkä se saisi rakastumaan tummalehtisiin. Sillä voiko joku oikeasti olla rakastamatta niitä?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo kirsikka on tosiaan aivan ihana. Ostin sen kerran hieman sokkona syysalesta puoleen hintaan, tummalehtinen taisi olla ainoa tieto, mutta hyvin kävi ja se on aivan upea ja lisäksi kasvutavaltaan just hyvä tuohon kohtaan.
      Juuri tuota kirsikkaa taisimme aluksi katsellakin ystäväni kanssa ennen koko pihan kierrosta, mutta hänen päänsä ei kääntynyt :-D

      Delete
  21. Tätäkö se olemisen sietämätön keveys sitten onkin? Siis sekin liittyy puutarhaan. Rohanisi on varsinainen herkkujen kokoontumispaikka.

    Ennen en niin välittänyt punalehtisistä kasveista. Ehkä se johtui siitä, että tarjolla oli lähinnä hurmehappomarjaa. Nyt tummalehtisten tarjontaa alkaa olla runsain mitoin ja enemmän puutarhaa oppiessaan innostus laajenee erilaisiin väreihin ja muotoihin. Kiitos kuulunee myös monille ihanille blogeille, joissa jaetaan kasvitietoutta suvereenista. Kiitos siis kuuluu myös sinulle ja niille lukuisille erikoisuuksille, joita meille täällä tarjoilet.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin se taitaa olla, tai ainakin puutarhassa haltioituu niin, että huolet unohtuvat. Hih, herkkujen kokoontumispaikka!
      Tuo erikoispyökki saneli värimaailman tähän kohtaan mutta tunnustan heikkouden punalehtisiin, olen istutellut niitä vähän sinne ja tänne muuallekin. Perinnekylässä se ei ole kovin maisemanmukaista, mutta tässä kylässä on jo yksi puutarhaharrastaja istuttanut erikoisen tummalehtisen kirsikkaluumun vuosikymmeniä sitten, se on jo suuri pensas. Hän toi sen varmaankin Saksasta, silloin meillä takuulla oli tarjolla justiin vain tuota hurmehappomarjaa. Minusta punaruskealehtiset kasvit sointuvat hienosti punamullattuihin rakennuksiin...
      Kiitos itsellesi, on ihanaa lukea sinunkin aatoksia ja kokemuksia! Lisäksi jaksat aina kirjoittaa ihanan pitkiä kommentteja, erikoiskiitos siitä. Nämä ovat oikeita keskusteluja.

      Delete
  22. Olipa taas sietämätöntä kestämistä! :D

    ReplyDelete
  23. Ohhoh rankkaa on puutarhailijan kesäelämä kun on niin paljon kestämistä 😅
    Ihanii kukei ja kasvei 💝
    Ja Franz 💜💜

    ReplyDelete
    Replies
    1. Franz etenkin on aivan sietämätön - monella tapaa :-D

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!