Thursday 24 August 2017

Elokuun etuja

Jo aiemmin mainitut perhoset ovat saapuneet puutarhaan sankoin joukoin. Laidunkarstaohdakkeissa on koko ajan siivekkäitä.

August: Butterflies and Food


Kukissa on välillä ruuhkaa, kun kaksi isoa perhosta on samoilla apajilla. Vierekkäisiin kukkiin mahtuu paremmin. Tällä neitoperholla oli muuten todella hohtavan siniset merkit, onkohan perhosissa eroja, tai sitten se oli voimakas valo, joka sai ne näkymään tavanomaista paremmin. Tai se, että perhonen oli vastakuoriutunut?


Harmaaminttu on edelleen suosittu.

Keltakaunokki samaten. Sitruunaperhonen on niin ihanan pirteä, mutta siitä ei saa koskaan kuvaa siivet auki...

Hep! Lähes onnistuin.


Toinen elokuun juttu on oma ruoka. Keräsin eilen papuja, vielä pitäisi selvittää, miten näitä käytetään...

Jotakin ruokaa osaan sentään laittaa. Juurekset ovat ihan parhaita sekä uunijuureksina että sosekeitossa. Punajuuret ostin kylläkin kaupasta. Kylvin niitä keväällä, mutta en tainnut saada edes sirkkalehtiä. Jos lehtiä olisi noussut, olisi niitä voinut käyttää salaatiksikin. Onneksi muunlaisia salaattiaineksia alkoi itää siinä vaiheessa, kun kuivuus loppui. Nyt niiden satokausi alkaakin olla parhaimmillaan.


Keväällä kylvetyt kesäkukatkin alkavat tuottaa satoa. Limenvärinen koristetupakka avasi ensimmäisen kukkansa. Tämähän on lähes valkoinen! Mutta ei se mitään, hyvä että on edes jonkinlainen kukkanen tuloksena. Etualalla ruiskukkia.

Viime vuonna kylvetty mikälie-krysanteemi tuuheutuu ja avaa uusia kukkia. Onpa hauska ylläri. Omin käsin kasvatettu taimi on jotenkin ilostuttava, vaikka jos näkisin tämän puutarhamyymälässä, jättäisin sinne. Kukissa on oudon epämääräinen ja ruman värinen sävytys. On hauskaa nähdä, onko muissa samanlaisissa taimissa myös tämän väriset kukat, sitten kun niitä avautuu, vai olikohan tämä jokin väriseos.

Hämärtyvät illat ahdistavat, mutta onhan niissä tunnelmansa, ja elokuussa muutenkin nämä yllä mainitut edut. Pasuunakin avasi kukkansa ja niistä leviää puutarhaan makea tuoksu.
Antoisaa elokuun jatkoa!


Harmaaminttu – Mentha longifolia
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Koristetupakka – Nicotiana Sanderae-Ryhmä
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Pasuuna – Brugmansia
Ruiskukka – Centaurea cyanus

35 comments :

  1. Meillä ei paljon perhosia ole näkynyt :( Toivottavasti ensi vuonna niitä näkyy enemmän. Kovasti olen heitä kaivannut puutarhaan. Omien kasvattien iloa ei kyllä voita mikään <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti ensi vuodesta tulee hyvä perhosvuosi!

      Delete
  2. Meilläkin perhoset olleet vähissä, tosin keskellä kaupunkialuetta ollaan. Elokuussa on yksi hyvä puoli että saadaan satoa omasta maasta. Ei täälläkään ole kaikessa ihan onnistuttu...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lohduttavaa kuulla :-D Toivottavasti perhosia vielä ilmaantuu!

      Delete
  3. Samoissa tunnelmissa täälläkin. Pihalla saa väistellä pieniä siivekkäitä. Meillä tosin on perhosia enemmän sudenkorentoja (niitä ihan laivastoittain ) ja kimalaisia, ampiaisia ja mehiläisiä valtavasti. Ihanaa, kun vihdoin aurinko paistaa ja saa nauttia elokuun lämmöstä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sudenkorentoja on täälläkin, eniten kylätiellä, missä joutuu ihan pelkäämään, että astuu päälle, kun niitä on niin tiheässä. Kivaa, että on elämää. Ja aurinkoa.

      Delete
  4. Ihan olemattomissa on perhosten määrä mutta ei ihme, ei ole paljon myöskään aurinkoa näkynyt. En muistakaan milloin olen viimeksi nähnyt sitruunaperhosen, ehkä viime kesänä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sepä harmi! Toivottavasti taas ensi vuonna.

      Delete
  5. Meillä sudenkorennot jahtaavat perhosia ja me siitä syystä sudenkorentoja. Nokkosperhosia ei ole nähnyt moneen vuoteen. Viikonloppuna tuli jo muutama amiraali nauhuksen kukkiin joka on varma syksyn merkki. Tosi nopeasti ovat illat hämärtyneet ja syksyn merkit ovat jo selvästi ilmassa. -Katja

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, syksyiseltä tuntuu ja illalla ei voi enää mennä kiertämään puutarhaa tähän aikaan, kun kävelee esineitä päin :-D

      Delete
  6. Ah, miten odotankaan karstaohdakkeitteni kukkivan, ehkä ensi vuonna. Vastakuoriutuneilla perhosilla on todella kirkkaat värit. Täälläkin näkyy perhosia, toivottavasti ne saavat vielä vähän aurinkoakin. Kukkia on kuitenkin tarjolla, mintut, isohirvenjuuri ja sini- sekä valkopallo-ohdakkeet ovat suosiossa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Harmi, että ne eivät vielä kukkineet, tai oliko se niin, että kylvit ne syksyllä tai tänä vuonna? Ekana vuonna niistä tuleekin vasta lehtiruusuke. Jos se on kasvanut oikein isoksi, lupailee se hyvää korkeaa kukintoa :-)

      Delete
  7. Siis ihan kuin me eläisimme eri maassa. Siellä on kuivaa, aurinkoa, perhosia. Meillä märkää ja julmetun kylmää. Mie luovutan. Ensi viikolla alkavat sakset viuhua meidän puutarhassa. Olkoon. Talvikausi alkakoon!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No voi hitsi! Kuivaa on ollut, ja aurinkoista juu. Lämmintä ei ehkä niinkään, mutta ei se haittaa, kun aurinko paistaa.
      Todella harmi tämä teidän kesä ja nyt sääennuste povasi kylmiä lähipäiviä! Olipa todella lyhyt kesä.

      Delete
  8. Meilläkin on ollu nyt satteita ja perhoset pittää saitta. Alakuviikosta alako olla etenkin nauhuksissa, amiraali, keisarinviitta ja nokkosperhonen. Kaaliperhosii ja sitruunaperhosta oon myös nähny. Suruvaippookin kahtelisin mielelläni!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Suruvaippa on niin kaunis perhonen, aivan upea. Sen toukat kai elävät puilla, koivuilla jne? Kaipa niitä siis sielläkin päin elää. Toivotaan taas pian aurinkoisia hyviä perhospäiviä!

      Delete
  9. Oi, mitä kuvia!
    Tänään tapasin mielenkiintoisen asiakkaan puutarhakaupassa. Perhostutkijan, joka ei sinänsä varmaan ollut puutarhaihminen, vaan keräili perhoskasveja perhosten vuoksi. Olisi tehnyt mieli kysellä häneltä vaikka mitä, mutta en kehdannut pommittaa häntä kovin paljoa. Mäkin niin haluaisin enemmän perhosia meille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olisi ollut kyllä kiva kuulla! Tosin perhosharrastajat taitavat keskittyä enemmän yöperhosiin, kun niitä on sata- ellei tuhatkertaisesti verrattuna päiväperhosiin, jotka on äkkiä bongattu. Kiitäjiäkin varten olisi kiva järjestää tarjoilua, ne ovat niin upeita.

      Delete
  10. Ihania kuvia, olet osunut napakymppiin ja monta kertaa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No voi sun, kiitos! Hyvät kohteet, jotka pysyivät pääosin paikoillaan.

      Delete
  11. Sielläkö ne kaikki perhoset ovatkin? Meillä on näkynyt vasta kaksi neitoperhosta.
    Minä sain elämäni ensimmäisen punajuurisadon. Aiemmin ne ovat olleet Ukkokullan aluetta. Tykkään punajuuresta vähän joka muodossa, mutta sato ei suuren suuri ole, joten nyt täytyy harkita, mihin kaikki 20 punajuurta käytän.
    Aikaisin laskeva aurinko ja kolesteroli yöt ahdistavat minuakin. En ole niitä ihmisiä, jotka hurraten ottavat syksyn vastaan. Mieluummin ottaisin toisen kesän heti tähän perään, ilman talvea ja ilman syksyäkään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kolestroli....siis koleat yöt.

      Delete
    2. Kolesteroli ahdistaa :-D No kyllä kai sekin... mutta juu, olemmepa me samikset tässäkin asiassa!
      Joskus olen tehnyt (peräti kaksi kertaa elämässäni) aivan ihanaa punajuurimoussea. Oli huippuherkullista lohen kyytipoikana. Ihan gourmet-ravintolatasoa.

      Delete
  12. Täällä on päiväperhostyhjiö. Onneksi sentää jotain mitättömiä koita tai mitä lie lentelee nurmella Vilinan iloksi. Tänään ajattelin, että nyt pitää hankkia pimeän karkotin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kerro sitten, jos keksit, mistä pimeänkarkottimia saa!
      Onneksi on sentään jotakin öttiäisiä Vilinan iloksi. Toivottavasti päiväperhoset palaavat!

      Delete
  13. Ihanat perhoset! Meillä niitä on tosi vähän, mutta onneksi kuitenkin kimalaisia on. Tänään näyttää tulevan aurinkoinen päivä, jospa perhosetkin ilmestyisivät. - Blogissani on kahden puutarhakirjan arvonta, käyhän kurkkaamassa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti näet perhosia! Kimalaiset ja muut pölyttäjät ovat tosin yhtä tärkeitä, tai tärkeämpiäkin, kuin perhoset.

      Delete
  14. Onpa harmaaminttu kaunista! Punajuuri taitaa olla juureksista herkullisin. Kohta tulossa kotimainen juureskeittokirja...

    Mukavaa viikonloppua♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Punajuuressa on todella hieno aromi. Minervan juureskeittokirja on varmasti todella kiva!
      Kiitos, samoin! Monia iloisia haukkuja :-)

      Delete
  15. nyt on tosiaan aika herkutella punajuurella!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Punajuurikeitto lämmittääkin mukavasti, kun päivät menevät koleiksi.

      Delete
  16. Pimenevät lämpöiset(?) elokuun illat. Missä ne ovat? Kääk! Pimeää kyllä on, mutta lämpö on kyllä karannut ties mihin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta! Tuntuu siltä kuin oltaisiin siirtymässä jääkauteen.

      Delete
  17. Ihania kuvia! Minäkin opettelen papujen käyttöä. Minulla oli kasvamassa sitä tumman liilaa lajiketta ja toista vaaleampaa liloilla kuvioilla. Maistoin tänään näin: ryöppäsin kiehuvassa vedessä (vähän suolaa) vähän yli 5 minuuttia, kaadoin lävikköön. Paistoin pannussa sipulia ja valkosipulia voissa ja lisäsin kahtia pilkotut pavut siihen. Lisäkkeenä uunilohelle mahtavaa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oi lurps, kiitos vinkistä! Kyllä kuulostaa hyvältä, huomenna ostan sitä lohta :-)

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!