Saturday, 14 April 2018

Lintuinnostus

Kirjoitin jo aiemmin söpösestä punarinnasta, jonka touhuja olen tarkkaillut muutaman päivän.
Innostuin valtavasti, kun Between kirjoitti blogissaan Rikkaruohoelämää BirdLifen järjestämästä sadan linnun tunnistushaasteesta. Opin joka vuosi jokusen uuden linnun, mikä on mukavaa, mutta haluaisin oppia ennen kaikkea tunnistamaan lintuja äänistä. Niinpä otan haasteen vastaan sellaisena, että yritän opetella tunnistamaan niitä, joita ei näy, mutta ääni kuuluu.

Recognising Birds
I've taken BirdLife's challenge to learn a hundred birds – but I really want to learn to recognise them from their song. I've tried learning it before, but it is hard. I listen to a birdsong CD, read the species and they all sound familiar, but then I go out and have no clue who is who. 
Perhaps very many repetitions of one species at a time will do it... I'll try.

Tämän kevään uusi laji minulle on pikkuinen söpö tiltaltti. Olen jo oppinut tuntemaan sen ulkonäöltä, kun se käy nappaamassa kärpäsiä talon seinästä. Voin tarkkailla sitä sisältä, kun se katsoo kaihoisasti ikkunoiden väliin jääneitä kärpäsiä – miten monta paistia siellä onkaan ulottumattomissa!
Luulen, että olen EHKÄ (mutta en varmasti) oppinut tiltaltin ääntelyn. Ainakin olen kuunnellut sen äänitettä monta päivää.

Tämäkin on minulle uusi laji. Katselin, että onpa varpusmaisia lintuja, mutta ei ihan kuitenkaan. Pää on savenharmaa ja selässä selvät tummat tiplu-viirut. Näitä oli monta hyppimässä nurmella syömässä jotakin maasta. Lähetin kuvan lintuystävälle (joka osaa tunnistaa linnun jopa puhelimessa kuvailusta!) ja hän sanoi sen olevan rautiainen. Rautiaisen ääntelyä en ole vielä alkanut opetella.

Rastaita hyppelee pihallani paljon. Yksi lennähti saarnen oksalle ja jäi sinne hetkeksi tarkkailemaan minua niin, että sain napattua kuvan. Luulin tätä mustarastasnaaraaksi, mutta lähetin tämänkin kuvan varmuuden vuoksi ystävälleni. Hän tunnisti sen sepelrastaaksi, joka on täällä lounaissaaristossa melko harvinainen! Sepelrastas on muuttomatkalla pohjoiseen.

Talitiaisia on paljon ja niitä on hauska seurata, kun niillä on täysi tohina päällä. Tämäkin pörhisteli minkä kerkesi.

Sinitiaisia käy asuntonäytöllä. Hmm, räystäslaudat pitäisi maalata...


Kurkia näkyy maassa ja ilmassa. Auroja lentää yli herkeämättä, useita peräkkäin.

Pikkulintuja on hirmu paljon!

Blogeissa esitellään nykyään paljon kirjoja. Kannan minäkin korteni kekoon. Tässä kestosuosikki, johon en kyllästy: Riku Cajanderin Luontopiha, kustantaja Minerva, painokset 2011 ja 2015. Kannattaa napata, jos kirjakaupassa tai divarissa tulee vastaan! Tässä on loistavia ohjeita pihan muokkaamiseen luontoystävällisemmäksi, esimerkiksi niin, että piha ylläpitää hyönteispopulaatiota, josta on puolestaan linnuille ravintoa.

Jäät alkavat nyt lähteä, avovettä on jo paljon.

Jos kiinnostuit haasteesta, tässä linkki BirdLifen Tunnista 100 -sivulle: KLIK
Ja tässä linkki lintujen tunnistussivulle, jossa ovat ääninäytteetkin: KLIK.


Kurki – Crane – Grus grus
Punarinta – Robin – Erithacus rubecula
Rautiainen – Dunnock – Prunella modularis
Sepelrastas – Ring ouzel – Turdus torquatus
Sinitiainen – Blue tit – Cyanistes caeruleus
Talitiainen – Great tit – Parus major
Tiltaltti – Chiffchaff – Phylloscopus collybita

32 comments :

  1. Heh, minäkin juuri julkaisin blogissani ties monettako kertaa linkin tähän haasteeseen :) Olen tehnyt tammikuun alusta ja on tosi kiva juttu!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa, että blogeissa kirjoitetaan tästä, multakin olisi voinut mennä tämä kokonaan ohi muuten! On ihana juttu :-)

      Delete
  2. Lintujen tunnistamine on hieno taito. Tänään lensi pellon yli haukka jolla oli mustat siivenkärjet, enpä osannut tunnistaa mistä lajista oli kyse. Lintukirja on kaivettava esiin heti kun on harakkaa oudompi lintu.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lintukirja kuluu paljon käsissä, ja kohta on aika ottaa ötökkäkirjakin hyllystä. Kesäaikaan sitäkin on ihan turha hyllyyn edes yrittää palauttaa, kun se pitää heti kaivaa taas esiin.
      Lintukirjani on muuten aikanaan Englannista ostettu, mikä lisää haastetta. Etenkin lintujen ääntämiset on - hmm - mielenkiintoisesti kirjoitettu.

      Delete
  3. Meillä on lintukirja, jonka mukana tulleella CD-levyllä on lintujen liverrykset. Sitä aikoinaan kuunneltiin, mutta täytyy tunnustaa, että monta lintua en laulusta nykyisin tunnista ;)
    Kauan kauan sitten tuli radiosta tiettyyn aikaan päivästä eri linnun laulua viikottain. Vanhempieni kesämökillä ikkuna oli auki ja pihalta lintu vastasi radiossa soitettuun lauluun. Aika hauska tilanne :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jotenkin se kirja ja cd -yhdistelmä ei minulla ole toiminut. Netin ääninäytteet ovat kukin erikseen ja sitä on helppo toistaa vaikka kuinka monta kertaa, toisin kuin se cd, joka vain jatkaa itsestään ja kaikki linnut tulevat siinä litaniana peräperään. Lopputulema oli lähinnä, että ehkä olen kuullut näitä kaikkia joskus, mutta mitään muuta en oppinut :-D
      Muistan sen radion viikon luontoäänen, kai sellaista on vieläkin? Jos se oli se, onhan siinä muutakin kaiketi kuin lintuja.
      Hauskoja nuo linnut, kun alkavat vastata!

      Delete
  4. Lähdin haasteeseen ajatuksella, että opettelen tuntemaan sen, minkä ehdin ja vastaan tulee. Nyt mieleen hiipii ideoita, josko lähtisi retkelle sinne ja tänne ihan vain laajentaakseni eri lintulajien bongausmahdollisuuksia. Tosi kiva, että ihmiset jakavat blogeissaan ideoita. Ei niitä ole pakko ottaa vastaan, mutta mistä kaikesta sitä jäisikään paitsi ilman jakamista.
    Riku Cajanderin kirjat ovat aina hyviä. Tuo pitää laittaa hankintalistalle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo on justiin tässä parasta, että kyseessä ei ole kilpailu eikä mitään paineita ole. Nyt muuttoaikana on mahtavaa, kun voi nähdä lintuja matkallaan. Jos ne tunnistaisi, niin tulisi nähtyä vaikka mitä Lapin lajeja matkansa varrella.
      Äänistä tunnistaminen olisi hienoa. Naapurissa oli kylässä luontoihminen, joka hoksasi vihertikan! Siis ei yleisempi harmaapää, vaan ihan viher. Oli kuullut sen kovan äänen puusta ja mennyt katsomaan. Minä luulin, että se metelöitsijä oli palokärki...
      Luontopihan molemmat painokset taitavat olla loppuunmyytyjä, eli kirppikset ja divarit ovat ehkä paras löytöpaikka.

      Delete
  5. Hienot kuvat! Minä luulen että tuohon lintujen bongaukseen kyllä koukuttuu äkkiä:) Sisareni on todella innokas lintujen tarkkailija ja onkin ollut mukava katsella sitä intoa..siinä istutaan ihan rauhassa kahvipöydässä kun äkisti pomppaa pystyyn "MISSÄ mun kamera on äkkiä,se on punatulkku...niitä ei oo tänä talvena näkyny":) Leppoisaa viikonloppua, kivoja bongaushetkiä ja auringon paistetta♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih! Olisi juuri niin upeaa tunnistaa tiput äänestä sisaresi tavoin. Punatulkun taidan minäkin tosin tunnistaa, sillä on niin hauska ääni. Kaikenmaailman kerttuja ja lepinkäisiä on hirmu paljon, tiedän, että niitä on kotisaarellani, mutta ei niitä näe eikä kuule, kun ei osaa tunnistaa.
      Kiitos, samaa sinne, versojen bongausta myös ;-)

      Delete
  6. Olen myös innokkaasti mukana tunnistamassa sataa lintua. Täällä kaupungissa omassa pihassa alkaa samat jo toistua, joten odotan vihdoin pääsyä saareen, jossa on ihan eri valikoima. Tuo Luontopiha-kirja on ollut minulla eniten puutarhan rakentamiseen ja hoitamiseen vaikuttanut kirja. Tajusin, että kaikkea kannattaa miettiä myös muiden eliöiden kannalta. Ja nyt riittää pihassa bongailtavaa niin lintujen ja hyönteistenkin puolelta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa, että olet päässyt toteuttamaan luontopihaa omalla pihalla! Tosiaan, pienimmistä ratkaisuista alkaen.
      Antoisia bongailuhetkiä, kun pääset saareen!

      Delete
  7. Pitkä tovi vierähti linnunlauluja kuunnellessa. Moni ääni sai varmistuksen; olihan se se! Cajanderin "Perhospuutarha"-kirja on ollut luettavana ja sekin oli erinomainen. Harmi, että sen painos on loppu.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niitä on tosiaan kiva kuulla, kun tunnistaa tuttuja sointeja - mutta ainakin minulla on vielä pitkät matkat siihen, että tunnistaa soinnit tietyiksi linnuiksi!
      Perhospuutarha on myös todella hyvä. Kummastakin kirjasta saisi ottaa uusintapainoksen. Tämä asia ei vanhene, päinvastoin. Tulee koko ajan tärkeämmäksi.

      Delete
  8. Ihana, kun ihmiset ovat lähteneet oikein joukolla tähän haasteeseen mukaan! Minulla lintuharrastus oli tauolla useamman vuoden, mutta haasteen myötä olen alkanut taas opetella lintujen tunnistamista äänestä. Nauhuri on siinä hyvä apu, niin voi jälkeenpäin rauhassa kuunnella ääninäytteitä ja verrata ääniä toisiinsa kunnes löytyy oikea. Tänne asti ei muuttolinnut ole vielä ehtineet, mutta se on ihan hyvä, niin saa vielä hetken aikaa verestää vanhoja taitoja. Viserryksentäyteistä kevättä! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Loistoidea nauhoittaa - minullakin on nauhuri, haastatteluja varten, sitähän voi käyttää tähänkin!
      Kiitos, samaa sinne :-)

      Delete
  9. Meidänkin kylän kurjet ovat palanneet. Lintujen tai minkä tahansa luonnon eläinten tarkkailu on kivaa hommaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin on, ihanaa elämä ympärillä pitkän kuolleen kauden jälkeen (tai sellaiselta talvi tuntuu).

      Delete
  10. Näin eilen pihalla neitoperhosen....oli jäänyt sademittariin vangiksi, vapautin sen...sitten näin västäräkin...eli kesään on enää vähäsen aikaa. Viimeviikolla näin ison kurkiparven..:)

    ReplyDelete
  11. Saman taidon tahtoisin oppia minäkin. Ihailen äitiäni joka tunnistaa lintuja ja jos ei tunnista niin heti nappaa lintukirjan ja etsii, että kukas tuo oli.

    ReplyDelete
  12. Viime päivät mökillä olen nähnyt isokoskeloita, telkkiä, laulu- ja kyhmyjoutsenia, kurkia, valkoposki- ja merihanhia, töyhtöhyyppiä, sinisorsia. peippoja, järripeipon, talitiaisia, sinitiaisia, käpytikkoja, västäräkin, urpiaisia, mustarastaita, sepelkyyhkyjä, variksia, korppeja, harakoita...eli kaikki ihan taviksia, ei mitään suurta harvinaisuutta, kuten tuo sepelrastas, se oli kiva tuttavuus sinulle! Olen vuosien varrella yrittänyt kuvata lintuja aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus ja sitä kautta olen oppinut tunnistamaan uusia lajeja. Tuo sinun pyrkimyksesi oppia tunnistamaan linnut laulusta on hieno homma!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nyt on lintubongausajat parhaimmillaan! Laulun tunnistaminen on haaste, voi miksen alottanut tätä jo pienenä.

      Delete
  13. Tuohan onkin hyvä haaste! Minuakin harmittaa, kun en tunne lintuja. Sulla on kyllä siellä tosi runsas lajisto muuttajien vuoksi.

    Olen aina sanonut, että ehkä eniten kerrostaloasumisessa harmittaa se, ettei saa talvella laittaa lintulautaa. Kyllä tykkäisin katsella keitä siinä käy. Tosin siinä kai enimmäkseen kävisi varpusia, talitintteja, sinitiaisia ja ennen kaikkea naakkoja... Ja mahdollisesti rottia, mikä lienee koko kiellon syykin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi, mieti, kuinka paljon myös Figo ja Friede tykkäisivät tarkkailla lintulaudan (pululaudan?) tapahtumia!

      Delete
  14. Linnut ovat kyllä kiehtovia ja tosi kauniita, kun näkee niistä lähikuvia tai kiikarilla. Minulle ei ole vielä tullut sellaista paloa että opettelisin uusia lajeja tai ääniä. Minusta on ihailtavaa kun ihmiset tunnistavat äänestä mitä lintuja lähellä pyörii. Itse tunnistan lähinnä vaan suosikkini mustarastaan joka jo päästeli kevätlauluja naapuritontilla. Kiitos äänilinkistä. Taidanpa kuunnella!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lintujen laulua on niin ihana kuunnella, ja on entistä antoisampaa, kun tietää, kuka laulaa.

      Delete
  15. Voi että miten ihanaa, että muuttolinnut palaavat jälleen! Niitä on odotettukin! Eilen meille automaatille tuli järripeippoja ja siitä tuli hyvä mieli :D.

    Muistan lapsena, kun kuulin sadun tiltaltin nimen saannista, oletko kuullut sitä? Se meni jotenkin näin: Eläimet olivat kutsuttu metsänvaltiaan luokse, heille kaikille piti antaa ääni jolla he voisivat laulaa ja ilahduttaa luomakuntaa. Äänet olivat jo kaikki jaettu, kunnes metsänvaltias huomasi pikkuisen linnun kyyhöttämässä ja odottamassa vuoroaan. Metsänvaltias tuli surulliseksi, hänellä ei ollut enää yhtään ääntä annettavaksi, kunnes kuuli juomanlaskijan hanasta tippuvat tipan - tiltalt, tiltalt -ääni kuului. Metsänvaltias ilahtui, voi pikkuinen, sinusta tuleekin juomanlaskijan lintu Tiltaltti...

    Mukavaa bongauskevättä! Taidanpa ottaa haasteen myös, vaikka lintutietouteni on aika hataralla pohjalla toistaiseksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minullakin on hataralla pohjalla, siksipä haaste olikin kiva ottaa vastaan, niin voi oppia. Ihanat peipot sun muut!
      En ollut kuullut tarinaa tiltaltin nimestä. Täytyy myöntää, että en muistanut kuulleeni koko nimeä ennen kuin ystäväni tunnisti tiltaltin puhelimessa kuvailujeni perusteella.

      Delete
  16. Kiitos haasteesta! Aivan mahtava tämä kevään lisääntynyt valo ja että vielä iltayhdeksältä saa nauttia konserteista pihalla. Linnut on aivan mahtavia! Vaikka monia tunnistankin niin sataan on vielä matkaa eli haasteessa mukana :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihana valo ja kaikki se elämä, mitä pihalta ja luonnosta nyt löytyy! Lintuja on niin paljon, että olisi tosiaan hienoa oppia niitä enemmän.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!