Sunday 15 November 2009

Tein pahan mokan


Neidonhiuspuun kummallinen lehti on oikeasti havunneulanen.


Leikkasin muutama viikko sitten viikatteella reippaasti heinikkoa pensaiden ympäriltä, etteivät ihan tukahtuisi korsiin. Siinä pihan länsilaidalla ovat mustaseljapensaat, helmipihlaja, sirotuomipihlaja ja - kaikkein suojaisimmassa paikassa - neidonhiuspuu, Ginkgo biloba.
Ginkgoa lähestyessäni otin huolellisen otteen, etten vain viiltäisi nuoreen puuhun. Se on ollut minulla vasta kaksi vuotta. Katsoin, että tuosta vedän nuo heinänkorret siististi puun vierestä. Naps.

Noin 70-senttiseksi kasvanut pikku puuni oli poikki viidentoista sentin korkeudelta. Kaksi lehteä jäi runkoon, koko viime kesänä kasvanut hieno pitkä verso oli mennyttä, ja paljon aiempinakin kesinä kasvanutta. Olipa hyvin teroitettu viikate, kun pikkusormen paksuinen piiska taittui tuosta vain.

Nyt jännään, kuten aiempinakin talvina, selviääkö pikku ginkgoni. En ole sitä koskaan vielä suojannut ja kaksi talvea se on jo selvinnyt. Ensimmäisenä talvena peura oli napsaissut latvan poikki, mutta ei sentään näin alhaalta!

Googletin, koska halusin tietää, onko toivoa. Löysin sieltä amerikkalaisherran kertomuksen. Vaimo oli ostanut hääpäivän kunniaksi kauniin neidonhiuspuun ruukussa, vaan puu alkoi olla liian suuri ja ruukku kaatuili tuulessa ja lopulta halkesi. Puu istutettiin puutarhamaahan. Siihen saakka se selvisi koettelemuksista hyvin.
Sitten kerran ruohoa leikatessaan mies unohti taimen ja ajoi sen yli. Siitäkin puu tokeni. Myöhemmin mies ajoi toistamiseen ruohonleikkurilla puun päältä. Ei se siihenkään vielä kuollut. Toivoa siis on. Mies ei kyllä kertonut miten kotisovun kävi.

No comments :

Post a Comment

Kaunis kiitos kommentista!