Sunday 12 September 2010

Syksyn kauniita värejä

Subtle autumn colours, this is what I like.

Oranssinkeltainen nauhus, kurjenmiekkojen vihreät lehtisuihkut ja palmusaran kellanvihreys. Mikä yhdistelmä! Palmusara (Carex muskingumensis) on koko kesän ajan kauniin kellanvihreä. Sen jännät lehdet korostavat erikoisella tekstuurillaan monien muiden kasvien muotoja ja värejä.

Pehmeä, raikkaanvihreä villahuopa tuo saman kellanvihreän sävyn makkariin. Mustilla on ihan samanväriset silmät!

Istutin uusia kasveja ja laitoin niiden ympärille saman tien verkon suojaksi kauriilta. Muun muassa pihasyreeni 'Beauty of Moscow', siniheinä (Molinia caerulea) ja täpläpunalatva (Eupatorium maculatum 'Atropurpureum') päätyivät tähän. Latvasta ja heinästä en tiedä, mutta kauriit syövät syreenejä hyvällä ruokahalulla.
Punalatva tuo pihaan mahtavaa korkeaa rehevyttä ja marjapuuron väriä tähän aikaan. Siis sitten kun se on vähän isompi.

New plants have to be netted to protect them from deer.

Nyt alkoi sataa, niinpä kahvi pulputtaa hellalla. Ei voi kuin odotella sateen loppumista.

7 comments :

  1. Komea pehko tuo sinun palmusarasi! Sinulta saatu omanikin voi hyvin ja on kesän aikana kasvattanut kokoaan. Tykkään tosi paljon tuon kasvin olemuksesta :)

    Syksyn tuntua on täälläkin, sataa tihuuttaa ja sisälläolo tuntuu erityisen kotoisalta. Kasattiin just pukkijalat ja nostettiin pöytälevy paikoilleen Jessen huoneessa ja nyt surffaan uuden koulupöydän ääressä. Sipuleita pitäisi innostua vielä kaivamaan maahan ja jossain vaiheessa täytyy viritellä verkkoja kans, tosin vain jänisten varalle.

    Ihanaa syyssunnuntaita Ahvensaareen!

    ReplyDelete
  2. Minäkin ihailin tuota palmusaraasi ! Se näyttää niin upean väriseltä ja rehevältä. Täytynee ihan pistää mietintään, josko sellaisen saisi mahdutettua pihalle...
    Muuten, käväisin yhdellä pihalla, missä oli jotain monivuotista syklaamia kasvamassa maassa. Oli ollut siinä jo useamman vuoden ja nyt oli lehtevä ja kukkiakin oli jonkin verran. Eli sekin taitaa päästä hankintalistalleni ; )

    ReplyDelete
  3. Hyvä Maria, että palmusarasi viihtyy! Minä olen koko ajan vain tyytyväisempi kasviin. Se on niin kiva monen eri vieruskaverin kanssa. Jaoin siitä taas uuden palan, nyt minulla on sitä kolmessa paikassa samassa penkissä. En oikein keksi kasvia, jonka kanssa se ei sopisi, ehkä sellainen olisi liian samanvärinen ja -tyyppinen toinen sara tms.
    Niin että Sari, hankintalistalle vain! Omalla pihallani tuo viihtyy savisessa talvella ja keväällä märässä ojan/painanteen reunassa, ei ihan ojan pohjalla kumminkaan, mutta näköjään juuret kestävät talvimärkyyttä hyvin. Sain kasvin Perniön taimistolta, he käyttävät sitä omissa luontoa mukailevissa istutussuunnitelmissaan.

    Syyssunnuntai saaressa kuluu hellan tulen ritinässä. Ransu makoilee selällään olkkarissa sohvalla, mahauntuvat pörrössä :-)

    ReplyDelete
  4. Ihanan vihreä väri peitteessä!
    Mukavaa alkavaa viikkoa!

    ReplyDelete
  5. Vihreä väri sängynpäällisessä on kiva kesät talvet, mutta etenkin talvet!

    ReplyDelete
  6. Palmusara meni täällä hankintalistalle niin että lopsahti. Onpa tosi hienon näköinen kasvi!

    Pieni Moskovan kaunotar löytyy minunkin pihaltani (toissavuotinen äitienpäivälahja <3), ja sen kukinta on kerännyt naapurinrouvat kutakuinkin jonossa aidan taakse, tai pihallekin. Sitä on vaan ihan pakko ihastella joka hetki siitä asti, kun nuppuja alkaa tulla.

    Vihreää sisälle, kyllä! Meillä on "kesämökkinä" meidän takkahuone, ja siellä on Marimekon (kylläpä kyllä) Onni-kuosin verhot tuomassa tunnelmaa. Ihania vihreitä lehtiä valkoisella pohjalla... on niinkuin makaisi koivikossa ja tuijottaisi taivasta puiden lehtien lomasta. Erittäin jees.

    ReplyDelete
  7. Tuo palmusara on sellainen peruspilari, samoin kuin kuunliljat, poimulehti ja keijunkukat, johon on tyytyväinen keväästä syksyyn. Vieruskukat vaihtuvat, mutta tuo on kaunis koko kasvukauden. Hyvännäköisiä, tervelehtisiä lehtikasveja vaan ei voi aliarvioida.
    Moskovan kaunotar on niin uskomaton. Vaan on Ludwig Späthkin. Ja moni muu syreeni! Kaupungissa käydessäni löysin toissa kesänä läheiseltä kerrostalon pihalta nuokkusyreenin. Sekin on aivan ihana.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!